Työturvallisuuskeskuksen viestintäalan työalatoimikunta on tuottanut verkkoaineiston tukemaan turvallista työskentelyä graafisen alan tuotantoympäristössä. Graafisen alan työturvallisuus -sivusto tarjoaa työpaikoille tietoa alan vaara- ja kuormitustekijöiden tunnistamisesta ja ennaltaehkäisystä. Sivustoa voidaan hyödyntää monipuolisesti esimerkiksi työpaikan riskiarvioinneissa, esihenkilöiden ja työntekijöiden perehdytyksessä, työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä sekä työturvallisuusjohtamisen kehittämisessä.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan yleisimmät tapaturmat alalla liittyvät erilaisten koneiden ja laitteiden käyttöön ja niiden aiheuttamiin käsivammoihin sekä kaatumisiin ja taakkojen käsittelyn yhteydessä tapahtuvaan äkilliseen kuormittumiseen.

Sivusto on myös erinomainen työväline alan oman riskienarvioinnin työkalun OiRAn käyttämisessä. OiRA (Online Interactive Risk Assessment) on Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston tarjoama sovellus mikro- ja pienyrityksille työpaikan riskien arviointiin. Maksuton OiRA on helppokäyttöinen ja tukee yrityksen työturvallisuustyötä.

Tutustu uuteen oppaaseen

Rekisteröidy OiRAan

Painoalan yritysten omavaraisuusaste laski hieman vuodesta 2021 vuoteen 2022. Omavaraisuusaste on kuitenkin yleisesti hyvällä tasolla, kuten se on ollut koko tarkastelujakson eli vuosien 2012–2012 ajan. Kokonaisvelkaisuusaste on laskenut kymmenen vuoden aikana lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Kun tilinpäätösten tunnuslukuja tarkastellaan toimialatasolla, on hyvä muistaa, että toimialan sisällä voi olla paljonkin sisäistä hajontaa.

Painoalan yritysten taloudellinen asema on hyvä. 

Painoalan yritysten tulokset toipuivat koronakriisistä muun talouden mukana, mutta talouden jäähtyminen ja kustannuspaineet näkyvät jo yritysten vuoden 2022 kannattavuudessa. Vuoden 2023 tuloksiin on kohdistunut samoja paineita kuin vuonna 2022. Vuonna 2024 toimiala saanee maltillista tukea yleisestä talouskehityksestä, sillä Suomen talouden ennustetaan palaavan hitaalle kasvu-uralle ja korkotasojen laskevan. Markkinoilla on kuitenkin juuri nyt useita epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi näkyvyys vuoteen 2024 on heikko. 

Graafinen Teollisuus ry:n talouskatsaus ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se tarjoaa tilasto- ja taloustietoa painotoimialasta ja alan trendeistä. Ajankohtainen ja laaja tilastopaketti GT:n jäsenyritysten käyttöön löytyy GT:n jäsensivuilta.

Tule tapaamaan liiton hallitusta ja kollegoita perjantaina 1.12.2023 klo 11.00 syyskokoukseen ja joululounaalle Ravintola Pastikseen (Pieni Roobertinkatu 2, Helsinki).

Lounasmenu
Hummeribisque ja briossia
• • •
Täytettyä viiriäistä ja madeirakastiketta
• • •
Viikunapiirakkaa ja vaniljakreemiä

Tilaisuus on maksuton.
27.11. jälkeen tulleista lounasperuutuksista laskutamme 50 €.

Ilmoittaudu

Digitaalinen siirtymä on yksi Euroopan komission keskeisistä painopisteistä ja siihen viitataan kaikessa Euroopan unionin lainsäädännössä. Digitaalisen siirtymän yksi valitettava seuraus on, että EU:n lainsäädännössä viitataan painotuotteiden poistamiseen kokonaan käytöstä. Yhä useammat lainsäädäntötekstit esittävät digitaalisuuden parhaana ratkaisuna, ja digitaalisuus esitetään toistuvasti täysin puhtaana teknologiana, tunnustamatta sen ympäristöjalanjälkeä. Viimeaikainen esimerkki tästä on lääkinnällisten laitteiden sähköisiä käyttöohjeita koskeva täytäntöönpanoasetus.

Eurooppalaisen paino- ja paperialan suositukset päättäjille:

• Digitaalisen suosiminen painetun tekstin sijaan ei ole neutraalia ja voi joissakin tapauksissa olla jopa haitallista. EU:n päätöksentekijöiden tulisi pidättyä toteuttamasta oletusarvoista digitaalista tai “vain digitaalinen” -lähestymistapaa EU:n lainsäädännössä.
• Printtiviestintää ja digitaalista viestintää tulee aina harkita samanaikaisesti.
• EU:n lainsäädännön tulee huomioida paperituotteiden ekologinen ja kierrätettävä arvo.
• EU:n lainsäädännössä on otettava huomioon kiertotalous, osallisuus ja valinnanvapaus.

Linkki julkilausumaan: 202309_JointStatement_Digital_is_not_neutral.pdf (intergraf.eu)

Suurimmille nousijoille kymmeniätuhansia uusia lukijoita

Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan peräti 31 aikakauslehteä (eli joka kolmas tutkimuksessa mukana ollut lehti) on kasvattanut painetun lehden lukijamääräänsä edellisvuoden mittauksesta – suurimmat nousijat ovat saaneet kymmeniätuhansia uusia lukijoita. Kasvua nähtiin ruoka- ja juomalehdissä, harrastelehdissä sekä autoilun ja tekniikan lehdissä.

– Tulos on upea ajassa, jossa kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa ja inflaatio ja korkojen nousu syövät kuluttajien ostovoimaa, kommentoi Aikakausmedian markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Outi Itävuo.

Lukijamäärältään suurimmat aikakauslehdet ovat edelleen asiakaslehtiä. S-ryhmän julkaisemalla Yhteishyvällä on yli 2,1 miljoonaa lukijaa ja K-ryhmän Pirkalla yli 1,6 miljoonaa. Yleisölehdistä (mediat, joita ostetaan tilaamalla tai irtonumeromyynnistä ja jotka ovat laajasti kaikkien saatavilla) suurimpia ovat naistenlehti Eeva (309 000 lukijaa), viikoittain ilmestyvä Suomen Kuvalehti (293 000 lukijaa) sekä sarjakuvalehti Aku Ankka (288 000 lukijaa). Aku Ankan saavutus on huomion arvoinen, sillä tutkimuksessa olivat mukana vain 15 vuotta täyttäneet.

Kokonaisuudessaan painettujen aikakauslehtien lukijamäärä pieneni 1,9 prosenttia. Yhteensä painetuilla aikakauslehdillä oli 3 441 000 lukijaa.

Myös monien painettujen aikakauslehtien lukuajat kasvoivat

Suomalaiset viihtyvät aikakauslehtien parissa entistäkin kauemmin, sillä lukuaika kasvoi tai pysyi ennallaan kahdella kolmesta lehdestä. Lukuaika kasvoi kaikissa lehtiryhmissä. Tiede Luonto -lehden parissa viihdytään jopa kymmenen minuuttia kauemmin kuin ennen.

Tiede Luonnon päätoimittaja Jukka Ruukki kertoo, että lukuajan nousun takana on korona-ajan siivittämä kiinnostus luontoaiheisiin, joka jatkuu edelleen. Juttuja tehdään painettu lehti edellä:

– Haluamme olla premium-tuote nimenomaan printissä. Olemme panostaneet juttujen elämyksellisyyteen ja haluamme, että lehden sisällöt kutkuttavat kaikkia aisteja. Lehdessä haistetaan, maistetaan, nähdään ja koetaan asioita moniaistisesti, ja luonto tuodaan lukijalle kotisohvalle.

Keskimäärin painetun aikakauslehden yhden numeron parissa vietetään 53 minuuttia. Hartaimmin luetut aikakauslehdet ovat yleisölehtiä, joiden lukuaika piteni keskimäärin jopa 13 minuuttia. Pisimpään lukijat viihtyivät Suomen Kuvalehden, Imagen ja Eevan parissa. Suomen Kuvalehden keskimääräisen numeron lukuaika on peräti puolitoista tuntia.

Lähde: Aikakausmedia

Oinonen aloittaa tehtävässä 18.9.2023. Hän siirtyy Graafiseen Teollisuuteen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta, jossa hän on toiminut sidosryhmäasiantuntijana. Aiemmin Oinonen on toiminut pitkään Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtajana sekä Kopiostossa.

”Olemme hyvin tyytyväisiä saadessamme kokeneen osaajan johtamaan Graafisen Teollisuuden elinkeinopoliittista edunvalvontaa. Haluamme vahvistaa alan yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttamista sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla”, Graafisen Teollisuuden hallituksen puheenjohtaja Sauli Vuorinen toteaa.

”Painotuote on kiertotalouden edelläkävijä, ja Graafinen Teollisuus tavoittelee painotoimialan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. On inspiroivaa päästä mukaan tähän työhön. Liiton toiminta on monipuolista, ja sitä kehitetään yritysten tarpeiden ja toimintaympäristön muutosten mukaan. Odotan innolla yhteistyötä jäsenyritysten ja sidosryhmien kanssa”, toteaa Suvi Oinonen.

Graafinen Teollisuus on graafisen alan tuotannollisten yritysten elinkeinopoliittinen etujärjestö ja Medialiiton jäsenyhdistys. Edunvalvonnan lisäksi liitto pyrkii parantamaan jäsenyritystensä kilpailukykyä, yhteistyötä ja osaamista.

Medialiitto on media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten edunvalvontajärjestö ja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsen. Liiton toimialueita ovat elinkeinopoliittinen edunvalvonta, työmarkkinaedunvalvonta ja uuden kasvun edistäminen.

Lisätiedot:
Sauli Vuorinen, p. 050 462 4565
Suvi Oinonen, p. 040 5820 999