Kotimaisella painotyöllä on puhtaat paperit, kirjoittaa Graafisen Teollisuuden liittojohtaja Suvi Oinonen Medialiiton Agendalla-artikkelisarjassa.
Kestävä kehitys ja ympäristötietoisuus ovat nousseet keskeisiksi yhteiskunnallisiksi ja globaaleiksi teemoiksi. Vastuullisuusraportointi (CSRD) tulee EU:ssa voimaan 1.1.2024 koskien alkuvaiheessa suuryrityksiä, mutta raportointivastuu laajenee vähitellen. CSRD tulee muuttamaan varsin radikaalisti yritysten vastuullisuusraportoinnin laajuutta ja sisältöä. Vaikka yritys ei olisi vielä raportointivelvollisuuden piirissä, voidaan yritykseltä kuitenkin edellyttää raportointia osana toimitusketjua.
Suomalainen painoala tuntee jo nyt ympäristövastuunsa ja on puhtaamman maailman puolestapuhuja. Alalla laajasti käytössä olevat erilaiset sertifioinnit ja tiukat ympäristökriteerit kertovat konkreettisista teoista, joilla hiilijalanjälkeä pienennetään. Kotimainen painoala on ottanut tavoitteekseen yritysten omasta toiminnasta aiheutuvien suorien päästöjen nollaamisen vuoteen 2030 mennessä.
Vastuullisuus alusta loppuun tekee paperista luonnostaan kestävän tuotteen
Painotuotteissa keskiössä on tietenkin paperi. Kaikki alkaa vastuullisesta metsänhoidosta ja päättyy kierrättämiseen. Kun painotuotteen paperi valmistetaan ja kulutetaan vastuullisesti sekä lopuksi kierrätetään, siitä tulee luonnostaan kestävä tuote. Painotuotteessa käytetyn paperin alkuperällä on iso merkitys. Kun paperi on sertifioitua ja tuotettu kotimaassa tai Euroopassa, se tarkoittaa, että metsien hoito ja käsittely on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Riippumattomat tarkastajat valvovat, että puuraaka-aineen alkuperä on jäljitettävissä. Metsäsertifikaatit PEFC ja FSC ovat tae vastuullisuudesta ja alkuperästä. Metsäkeskuksen mukaan Suomen talousmetsistä 90 % on PEFC-sertifioituja ja 10 % FSC-sertifioituja.
Kun paperituotteet kierrätetään asianmukaisesti, siitä alkaa niiden uusi elämä. Paperikuitu kestää 6–7 käyttökertaa ja saa elämänsä aikana monta muotoa, vaikkapa pakkauksena tai eristemateriaalina, ja lopuksi siitä tulee energiaa. Vuonna 2020 kierrätyskuidun osuus paperinvalmistuksessa oli lähes 56 % eli suurempi kuin ensiökuidun määrä. Tämä on se taso, jolle luultavasti vakiinnutaan, sillä paperiteollisuus käyttää jo nyt lähes maksimimäärän kierrätyskuitua. Molempia kuituja siis tarvitaan.
Kotimainen painotuote on ympäristön kannalta kestävin valinta
Myös valmiiden painotuotteiden kuljetus on merkittävä osa painotuotteen hiilijalanjälkeä. Siksikin ympäristön kannalta kestävin valinta on lähituotanto eli kotimainen painotuote. Tehokas logistiikka ja mahdollisimman lyhyet kuljetusmatkat säästävät ympäristöä. Samalla lisätään Suomen työllisyyttä ja talouskasvua. Tilastojen valossa graafisella teollisuudella on kaikista teollisuustoimialoista tehokkaimmat vaikutukset työllisyyteen, myös tästä näkökulmasta kotimainen painotuote on vastuullisin valinta.
Suomalainen painoala ottaa siis vastuuta ja pyrkii sekä nollaamaan suorat päästöt että vähentämään epäsuoria päästöjä. Erilaiset ympäristösertifikaatit ovat laajalti käytössä ja asiakkaille kerrotaan tuotteiden ympäristövaikutuksista. Jos yrityksellä on käytössään esimerkiksi ClimateCalc hiilijalanjälkilaskuri, voidaan hiilijalanjälki laskea myös yksittäiselle tuotteelle ja simuloida erilaisten materiaalivalintojen vaikutuksia.
Tiesitkö, että lehti- ja kirjahyllysi ovat hiilivarastoja?
Digitaalisten sisältöjen kuluttaminen mielletään ympäristöystävälliseksi valinnaksi. Pilvipalvelut ja megaluokan datakeskukset kuluttavat kuitenkin valtavasti energiaa, ja jo vuonna 2016 maailmassa syntyi lähes 45 miljoonaa tonnia elektronista jätettä, jonka määrä vain kasvaa.
Kuluttajien tietoisuus ympäristökysymyksistä lisääntyy jatkuvasti, ja kotimaisella sertifioidulla painotyöllä on puhtaat paperit. Paperin käytöstä kuluttajien ei tarvitse kantaa huonoa omatuntoa, sillä paperi varastoi hiiltä koko elinkaarensa ajan. Se nimittäin tarkoittaa sitä, että kotien kirja- tai lehtihyllyt ovat hiilivarastoja koko olemassaolonsa ajan.