Graafisen Teollisuuden viestit hallituskaudelle 2027–2031

Päätöksenteossa huomioidaan painotuotteiden rooli ja merkitys osana kestävää, turvallista, huoltovarmaa ja kilpailukykyistä Suomea

Painotuotteet tukevat yhdenvertaista tiedonsaantia. Ne varmistavat, että tieto on kaikkien saavutettavissa myös silloin, kun digitaaliset ratkaisut eivät tavoita käyttäjää tai eivät ole tilanteeseen sopivia.

Painettu oppimateriaali on tärkeä osa tehokasta oppimista, keskittymistä ja lukutaitoa tukevaa oppimisympäristöä.

Painettu käyttöohje ja pakkausviestintä ovat osa tuoteturvallisuutta. Ne välittävät olennaisen tiedon siellä, missä tuotetta käytetään, selkeästi, välittömästi ja ilman teknisiä esteitä, painotuote toimii ilman laitteita, kirjautumisia tai verkkoyhteyttä.

Painotuotteet ja niiden jakelu ovat osa kansallista huoltovarmuutta. Ne turvaavat tiedonsaannin, viranomaisviestinnän ja yhteiskunnan toimivuuden myös häiriötilanteissa. Lehtien, mainosten ja viranomaisviestinnän toimiva jakelu on olennainen osa painotuotteiden arvoketjua. Tehokas jakelu kuluttajille ja kotitalouksille koko Suomessa takaa myös huoltovarmuutta.

Painotuotteita ei pidä tarkastella vanhentuneilla oletuksilla. Niiden ympäristövaikutukset voidaan laskea tarkasti, ja vertailun digitaalisiin ratkaisuihin tulee perustua koko elinkaaren kattavaan, tasapuoliseen arviointiin.

RATKAISUJA:

• Sääntely kohtelee painotuotteita ja digitaalisia tuotteita tasapainoisesti ja tasapuolisesti kattaviin päästölaskelmiin perustuen ja tuotteen koko elinkaaren huomioiden.
• Suomessa on koko maan kattava kustannustehokas lehtien, mainosten ja viranomaisviestinnän jakelu. Jakelu kuluttajille ja kotitalouksille takaa myös huoltovarmuutta.
• Suomi säilyttää painetut käyttöohjeet kuluttajatuotteissa ja lääkkeissä, ja edistää tätä myös EU:ssa.
• Julkisissa hankintapäätöksissä tunnistetaan ja otetaan huomioon lähituotannon toimitusketjujen hiilijalanjälki, kotimaisen tuotannon käyttämä puhdas energia sekä kotimaisen tuotannon merkitys huoltovarmuustekijänä.
• Kevennetään lukemisen verotusta alentamalla kirjojen ja lehtien arvonlisävero nollakantaan.
• Painettujen oppimateriaalien osuutta tarkastellaan tutkimustietoon ja oppimistulosten arviointiin perustuen.

Huolehditaan toimintaympristön ennakoitavuudesta ja kilpailukyvystä

Painoteollisuus tarvitsee pitkäjänteistä ja ennustettavaa teollisuuspolitiikkaa, joka ylittää hallituskaudet. Toimialan investoinnit koneisiin, tuotantoteknologiaan, automaatioon ja tiloihin ovat pitkäikäisiä, ja niiden toteutuminen edellyttää vakaata sääntely- ja kustannusympäristöä.

Lainsäädännön ja päätöksenteon tulee perustua kattaviin yritys- ja kilpailukykyvaikutusten arviointeihin. Kansallista lisäsääntelyä EU-lainsäädännön päälle on vältettävä, ja direktiivien toimeenpanossa on hyödynnettävä täysimääräisesti kansalliset joustot erityisesti pk-yritysten näkökulmasta.  Kaikki lainsäädännölliset lisävelvoitteet, jotka kohdistuvat vain kotimaisiin painotaloihin, hyödyttävät ulkomaisia kilpailijoita.

Sääntelyn tulee olla suhteellista yritysten kokoon ja resursseihin nähden sekä hallinnollisesti toteuttamiskelpoista myös mikro- ja pk‑yrityksille. Valtaosa yrityksistä on pk- ja mikroyrityksiä, joiden resurssit käytetään liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Erilaiset raportointivelvoitteet ja niihin liittyvä hallinto haittaavat yritysten perustehtävää ja tuovat ylimääräisiä kustannuksia.

Muun muassa ympäristö‑, vastuullisuus‑ ja raportointivelvoitteiden (esim. pakkaus-, metsäkato- ja viherpesusääntely) vaikutukset painoteollisuuteen on arvioitava kokonaisuutena eikä yritysten hallinnollista taakkaa tule kasvattaa.

RATKAISUJA:

• Sääntely on suhteellista yritysten kokoon ja resursseihin nähden sekä hallinnollisesti toteuttamiskelpoista myös mikro- ja pk‑yrityksille.
• Suomi pidättäytyy lisävelvoitteista, jotka heikentävät suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä suhteessa muihin jäsenmaihin.
• Lakisääteiset velvoitteet, kuten vapaakappalevelvoite, kohdistetaan oikein, jotta ei synny kilpailuvääristymiä ulkomaisten toimijoiden eduksi. Lainsäädäntö tunnistaa toimialan rakenteen ja kilpailutilanteen muuttumisen yhä kansainvälisemmäksi.

Vahvistetaan tuotannon edellytyksiä

Painoteollisuus on keskeinen osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria. Kotimainen painokapasiteetti turvaa viranomaisviestinnän, vaalit, oppimateriaalit ja kriisiajan tiedonvälityksen sekä tukee keskeisiä, myös huoltovarmuutemme kannalta välttämättömiä, arvoketjuja mukaan lukien elintarvike‑, lääke‑ ja kemianteollisuuden tarpeet. Painotuotteiden ja painetun viestinnän rooli tulee tunnistaa laajasti huoltovarmuuden, tiedonsaannin ja yhteiskunnan resilienssin näkökulmasta ja pitää alan toimintaedellytyksistä huolta.

Painoteollisuuden kilpailukyky perustuu tehokkaaseen tuotantoon, toimivaan infrastruktuuriin ja kohtuullisiin kustannuksiin. Investointien rahoitus on ollut monille alan yrityksille haastavaa eivätkä rahoitushaasteet saa olla esteenä toimialan kehitykselle ja kasvulle.

Keskeisiä toimialan edellytyksiä ovat:

• kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö
• toimiva logistiikka ja jakeluinfrastruktuuri
• tasapuolinen kohtelu suhteessa muihin EU-maihin
• osaava henkilöstö ja henkilöstön saatavuus
• toimialan kehittämismahdollisuudet ja toimiva investointien rahoitus

RATKAISUJA:

• Suomessa on saatavilla kohtuuhintaista, puhdasta ja toimintavarmaa energiaa, joka on teollisuuden elinehto. Energiaverotus on vakaata.
• Alan potentiaali on huomioitu TKI-ohjelmissa, jotka ovat saavutettavia myös pk‑teollisuudelle. Ohjelmat tukevat pilotointeja, automaatiota ja digitalisaatiota sekä edistävät yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten välillä.
• Finnveran rahoitusratkaisut palvelevat pk- ja mikroyritysten rahoitustarpeita.
• Ammatillinen koulutus vastaa yritysten tarpeisiin, valmistuvilla on hyvä ammattitaito ja työelämävalmiudet. Täydennyskoulutus ja jatkuva oppiminen on mahdollista ja sitä on tarjolla erityisesti digipainamisen, tuotannonohjauksen ja automaation ja pakkausmateriaalien osa-alueille.
• Julkiset hankintapäätökset tunnistavat ja ottavat huomioon lähituotannon merkityksen huoltovarmuustekijänä.