Vastuullisuusviestintä tukee liiketoimintaa

Parhaimmillaan vastuullisuusviestintä on säännöllinen osa yrityksen jokapäiväistä viestintää, ei vain kerran vuodessa ilmestyvä raportti tai verkkosivujen alakulmaan piilotettu osio. Kun vastuullisuudesta viestitään säännöllisesti ja omalla äänellä, vastuullisuus tulee osaksi brändiä. Onnistunut vastuullisuusviestintä toteuttaa yrityksen strategiaa ja rakentaa asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien luottamusta. 

Tämä luo suoraa liiketoimintahyötyä: uskottava viestintä voi vauhdittaa kasvua ja parantaa kilpailukykyä. B2B-kaupassa vastuullisuusviestintä on myös osa hyvää asiakassuhteen hoitamista. 

Mitä väliä ”kuluttajansuojadirektiivillä” on B2B-kaupassa?

EU:n vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi (EU 2024/825) tulee voimaan syyskuussa 2026. Direktiivin tavoite on selkeä: poistaa viherpesu ja tarjota kuluttajille läpinäkyvää tietoa tuotteiden ja palvelujen todellisista kestävyysvaikutuksista. Suomessa sääntelyn noudattamista valvoo kuluttaja-asiamies.  

Hallituksen esitys, jossa tarkennetaan esimerkiksi valvontaa ja sanktioita, tuli huhtikuun puolivälissä. Valtioneuvoston asetusluonnokseen on kirjattu kuuden kuukauden kansallinen siirtymäaika, jonka mukaisesti Suomi ottaisi osan lakimuutoksista täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä vasta 27.3.2027. 

Direktiivi koskee B2C-kauppaa. Vaikka iso osa graafisen alan yrityksistä toimii pääasiassa B2B-markkinoilla, ei sääntely katso sitä, kuinka iso osa liikevaihdosta tulee kuluttajilta. Jos tuotteita tai palveluja myydään kuluttajille edes vähän, vaikkapa ne kaverin kaverin vihkikutsut kerran vuodessa, yritys on sääntelyn piirissä. Ja yrityksen verkkosivut katsotaan aina kuluttajaviestinnäksi. 

Lisäksi direktiivin haltuunotto on B2B-kaupassa osa hyvää asiakaspalvelua. Alan asiakkaat varmasti haluavat viestiä käyttämiensä painotuotteiden vastuullisuudesta – ja siinä he eivät voi onnistua ilman painotalojen apua. 

Sääntely karsii epämääräisyydet

Jatkossa jokaisen väitteen on oltava täsmällinen, todennettava ja perustuttava joko virallisiin sertifikaatteihin tai läpinäkyviin laskelmiin. Tavoiteväittämien (”hiilineutraali vuonna 2035”) on perustuttava julkisesti saatavilla oleviin toteutussuunnitelmiin. Sääntely koskee kaikkea kuluttajille tehtyä viestintää niin printissä, somessa kuin kotisivuilla. 

Uskottava viestintä alkaa siitä, että yritys tuntee omat vaikutuksensa ympäristöön ja yhteiskuntaan – esimerkiksi mittaamalla hiilijalanjälkensä ja seuraamalla muita keskeisiä vastuullisuusmittareita vastuullisuuden eri osa-alueilla (ympäristövastuu, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vastuu, hallinnollinen vastuu). 

Selkeä ja rehellinen viestintä kääntää sääntelyn vaatimukset kilpailueduksi. Tehdään graafisesta alasta kestävän yhteiskunnan suunnannäyttäjä – yksi täsmällinen väite kerrallaan. 

GT tarjoaa työkaluja onnistumiseen; lisäksi hiilijalanjälkilaskuri, vastuullisuusmalli sekä ympäristö- ja laatusertifikaatit ovat liiton jäsenille edullisia. 

Lue selkeät ohjeet vastuullisuusviestintään jäsensivujen ympäristöasiat-osiosta. 

Jäsensivuille

Lainan edellytyksenä on, ettei yrityksellä, yrityksen omistajilla tai vastuuhenkilöillä ole maksuhäiriöitä. Jos yrityksellä jo on toteutuneita tilikausia, taseen oma pääoma ei saa olla negatiivinen viimeksi vahvistetussa tilinpäätöksessä. Lisäksi lainan haun yhteydessä luonnollisesti arvioidaan, onko yrityksellä riittävä takaisinmaksukyky sekä edellytykset jatkuvaan kannattavaan liiketoimintaan. Finnveran sivuilta löytyy chattibotti, jonka avulla voi tarkistaa hakukelpoisuuden.

Koska laina on tarkoitettu tilanteisiin, joissa yrityksellä ei ole mahdollisuutta saada markkinaehtoista rahoitusta, tulee yrityksen selvittää rahoituksen mahdollisuutta vähintään yhdeltä rahoittajalta, ennen kuin Finnveran lainaa mikroyritykselle voi hakea. Lainaa ei voi saada, jos yritys on jo aiemmin saanut vastaavaa lainaa mikroyrityksen kasvuun.

Laina sopii muun muassa seuraaviin tilanteisiin:

• uuden työntekijän palkkaaminen
• uuden toimipisteen avaaminen
• uudet isommat ja paremmat toimitilat
• investoinnit koneisiin ja kalustoon
• liiketoiminnan laajentaminen, kehittäminen, uudistaminen kuten uudet tuote- ja palvelulanseeraukset
• liiketoiminnan digitalisointi
• liiketoiminnan laajentaminen ja kehittäminen liiketoimintakaupan tai osakekaupan avulla.

Lainan määrä voi olla 20 000–50 000 €. Laina-aika on enintään 5 vuotta, ja lyhennysvapaata aikaa lainan alkuun myönnetään korkeintaan 12 kk.

Mikroyrityksen kasvuun tarkoitettua lainaa testattiin kuuden kuukauden määräaikaisessa pilotissa vuosien 2024 ja 2025 aikana. Silloin Finnvera myönsi mikroyritysten kasvuhankkeisiin lainaa yhteensä 20 miljoonaa euroa noin 440 yritykselle. Seurannan perusteella on havaittu, että lainaa saaneiden yritysten liikevaihto on noussut selkeästi kasvu-uralle ja yritykset ovat palkanneet uusia työntekijöitä. Finnveran tekemän kyselyn mukaan noin puolella lainaa saaneista yrityksistä suunniteltu kasvuhanke olisi jäänyt toteuttamatta tai toteutus olisi vaikeutunut rahoituksen puuttuessa ilman Finnveran rahoitusta. Kasvu- ja kansainvälistymishakuisilla yrityksillä rahoituksen puute vaikeutti vielä enemmän kasvutoimien toteuttamista.

Finnveralla on myös muita rahoitusinstrumentteja, kuten Alkutakaus, Pk-takaus ja Finnvera-takaus sekä lainat vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.

Tutustu tarkemmin

Painoteollisuuden vastuullisuustutka seuraa 10 mittarin avulla toimialan vastuullisuutta. Se antaa tietoa toimialan ympäristövastuusta, sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta vastuusta sekä hallinnollisesta vastuusta.  

Keräsimme vuotta 2025 koskevat luvut painoalan yrityksiltä alkuvuonna 2026. Vastuullisuustutka-kyselyyn vastasi 53 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 0,45 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 3 800.  

Systemaattisessa vastuullisuuden seurannassa on vielä kehittämisen varaa

Kaikki alan yritykset eivät vielä seuraa esimerkiksi energian alkuperää tai jätteiden kierrätysastetta. 

– Verrattuna vuoden 2025 tuloksiin yritykset kuitenkin seurasivat vastuullisuusmittareita systemaattisesti hiukan paremmin, kertoo liittojohtaja Suvi Oinonen.

Erityisesti sosiaaliseen vastuuseen kuuluvien työtapaturmien määrän seuranta ja sairauspoissaolojen määrän seuranta oli parantunut.  

Ympäristövastuun tulokset kaksijakoisia

Ympäristövastuun alueella uusiutuvan energian käytön osuus oli lasken edellisestä vuodesta; 70 prosenttia käytetystä energiasta oli vuonna 2025 uusiutuvaa. Myös jätteiden kierrätysaste oli nyt pienempi kuin vuonna 2025. Toisaalta paperin alkuperää seurattiin aiempaa paremmin, ja sertifioidun paperin osuus käytetystä paperista oli nyt jopa 94 prosenttia.   

Työturvallisuus erottui vahvasti edukseen

Työturvallisuuden osalta toimialan vuosi näytti erittäin hyvältä. Toimialan tapaturmataajuutta kuvaava LTIF-luku oli vain 2,94. Vertailulukuna käytettiin yleistä palkansaajien työtapaturmataajuutta 25,4 (luku vuodelta 2024).

Myös sairauspoissaolot olivat pienentyneet. Toisaalta edellisessä Vastuullisuustutkassa häirintätapausten seuranta oli 90 prosentilla yrityksistä, nyt luku oli laskenut 83 prosenttiin. 

Hallinnolliset käytännöt hyvällä tasolla

Hallinnolliset käytännöt toimialalla ovat vahvalla pohjalla, ja yritykset ovat omaksuneet vastuullisuusohjelmat ja tietosuojaperiaatteet laajasti. Vastuullisuusohjelma ja ilmastotavoitteet on yli puolella (58 %) ja tietosuojaan liittyvät ohjeet ja periaatteet löytyvät jo lähestulkoon kaikilta (94 %). Painoteollisuudessa on laajasti käytössä erilaisia sertifiointeja ja toimintajärjestelmiä, niitä on 79 prosentilla yrityksistä. Suosituin on kotimaisesta työstä kertova Avainlippu.

– Graafinen Teollisuus ry:n kyselyt tarjoavat pitkällä aikavälillä arvokasta tietoa painoalan vastuullisuustyön etenemisestä. Kokonaisuutena alan yritykset osoittavat hyvää sitoutuneisuutta vastuullisuuden kehittämiseen, toteaa liittojohtaja Oinonen.

GT:n vastuullisuusmalli ja toimialan yhteiset mittarit, jotka laadittiin vuonna 2025, tukevat yrityksiä ja koko toimialaa seurannassa ja kehittämisessä.  

N=53. Mittareiden 1–5 tuloksissa ovat mukana vain ne yritykset, jotka seurasivat asiaa. Alan tapaturmataajuutta (mittari 4) on tutkakuvassa verrattu palkansaajien keskimääräiseen tapaturmataajuuteen (2024) siten, että asteikon maksimi on 0 ja palkansaajien tapaturmataajuus on asteikon keskellä. Sairauspoissaoloja (mittari 5) on verrattu EK:n jäsenten sairauspoissaoloihin (2024) siten, että asteikon maksimi on 0 ja asteikon miniminä on sen alan sairauspoissaolo-%, jonka luku on tilaston suurin (rakennustuoteala 6,8).

Graafinen Teollisuus on luonut jäsentensä käyttöön omasta vastuullisuustyöstä kertomiseen käytännönläheisen Painoteollisuuden vastuullisuusmallin. Mallin avulla pyritään selkeyttämään ja yhtenäistämään toimialan vastuullisuuskäytäntöjä sekä kehittämään alan vastuullisuutta. Osa GT:n vastuullisuushanketta on vuosittain toistuva Vastuullisuustutka. Painoteollisuuden vastuullisuustutka seuraa 10 mittarin avulla toimialan vastuullisuutta. Se antaa tietoa toimialan ympäristövastusta, sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta vastuusta sekä hallinnollisesta vastuusta. Tutka tarjoaa toimialatasoista tietoa ja mahdollisuuden seurata toimialan kehitystä.

Lue lisää Painoteollisuuden vastuullisuusmallista

Tuoreiden laskelmien mukaan media- ja painoala on onnistunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ansiokkaasti. Vuoden 2024 päättyessä kasvihuonekaasupäästöt olivat vähentyneet 23 prosenttia, mikä vastaa keskimäärin viiden prosentin vuosittaista vähennystä. Vähennyksiä on saavutettu muun muassa parantamalla tuotannon resurssitehokkuutta sekä laatimalla vastuullisen hankinnan ohjeet ja kriteerit.

Luontotiekartta tuo uutta näkökulmaa vastuullisuustyöhön

Ilmastotyön rinnalla ala tarttuu nyt myös luontokadon pysäyttämiseen. Uusi luontotiekartta tukee tavoitetta pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä ja kääntää kehitys sen jälkeen elpymisuralle.

Tiekartan tavoitteena on, että kaikki alan yritykset tunnistavat luontovaikutuksensa vuoteen 2027 mennessä, ja vuoteen 2030 mennessä luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet ovat osa koko alan arkea. Media- ja painoalan suurimmat luontovaikutukset liittyvät ilmastonmuutokseen. Hiilineutraaliuden eteen tehty työ on siis keskeistä myös luontokadon pysäyttämisessä.

Lisäksi alalla on merkittäviä vaikutuksia maan ja merten käyttöön, luonnonvarojen käyttöön sekä saasteisiin. Tiekartassa suunnitellut toimet tähtäävät näiden luontovaikutusten hillitsemiseen. Monet kestävät ratkaisut, kuten päästövähennykset, vastuulliset hankinnat ja kiertotalousratkaisut, palvelevat samanaikaisesti sekä ilmastonmuutoksen hillintää että luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Luontotyön edistymistä seurataan jäsenkyselyillä.

”Ala kattaa kokonsa ja liiketoimintansa luonteen osalta moninaisia yrityksiä. Luontotiekartta esittää alalle konkreettisia askeleita tunnistaen tämän moninaisuuden. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen media-alan yritysten omassa suorassa toiminnassa on välttämätöntä, mutta suurimmat luontovaikutukset syntyvät hankintojen kautta. Tämän vuoksi alan yritysten on ensiarvoisen tärkeää tehdä yhteistyötä arvoketjunsa eri toimijoiden kanssa”, sanoo Christine Laine, One Planet Oy:n johtava asiantuntija.

Lue lisää luontotiekartasta ja lataa kartta käyttöösi

Luontotiekartan laadintaan osallistuivat Medialiitto ja sen jäsenjärjestöt Aikakausmedia, Graafinen Teollisuus, RadioMedia, Suomen Kustannusyhdistys ja Uutismedian liitto. Työn on rahoittanut Media-alan tutkimussäätiö. Yhteistyökumppanina toimi One Planet Oy.

Tutkimuksen tulokset yllättävät: miljoona painettua esitettä tuottaa 642 kg CO₂-päästöjä, kun taas vastaavista verkkoesitteistä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä jopa 3200 kg eli peräti viisi kertaa enemmän kuin painetuista. Myös painettu sanomalehtimainonta on vähäpäästöisempää (67 kg CO₂) kuin verkkobannerit (102 kg).

Erilaisten mediatuotteiden ilmastovaikutuksiin vaikuttavat muun muassa paperilaatu, tuotantoprosessit, jakelutapa, datamäärä ja katseluaika. Kestävästi tuotettu paperi parantaa painetun mainonnan ympäristötehokkuutta, ja digimainonnan päästöjä kasvattavat pitkät katseluajat.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että painettu mainonta tavoittaa digimainontaa laajemman yleisön. Jokainen painettu esite luetaan keskimäärin 1,9 kertaa ja sanomalehtimainos 2,7 kertaa – mikä laskee myös lukijakohtaisia päästöjä. Tutkimus tarjoaa vahvan tieteellisen pohjan kestävien mainontastrategioiden arviointiin.

Lue lisää tutkimuksesta: Studie: Print- und Onlinewerbung im CO₂-Vergleich – Bundesverband

Yksinkertaistaminen tarkoittaa, että due diligence -velvoitteet ovat vain ensimmäisellä niin sanotulla alavirran operaattorilla, joka vastaa alkuperäisen due diligence -lausunnon viitenumeron keräämisestä ja säilyttämisestä. Viitenumeroita ei tarvitse siirtää eteenpäin toimitusketjussa.

Lisäksi kaikki painetut tuotteet, jotka kuuluvat  luokitukseen HS 49, suljetaan kokonaan pois asetuksen soveltamisalasta. Tämä tarkoittaa kirjoja, sanomalehtiä, aikakauslehtiä, kuvia, värityskirjoja, karttoja, piirustuksia, postimerkkejä, seteleitä, kortteja, postikortteja, kalentereita, valokuvia, luetteloita, kaupallisia painotuotteita ja kaupan mainosmateriaaleja. Muut painetut tuotteet, jotka on luokiteltu muilla koodeilla, pysyvät puolestaan täysin asetuksen piirissä. Tämä koskee esimerkiksi painettuja pakkauksia, etikettejä, tapetteja ja paperitarvikkeita (HS 48).

Koska paperi pysyy EUDR:n piirissä, tulee yksittäisiä tilanteita, joissa painotaloille syntyy joitakin EUDR-velvoitteita. Tarkempia ohjeita näistä yksityiskohdista saadaan myöhemmin.

Nyt isoilla toimijoilla on joka tapauksessa aikaa vuoden 2026 loppuun ja pienemmillä toimijoilla kesäkuuhun 2027.

Seuraavat askeleet metsäkatoasetuksen hyväksymisessä ovat oikeudelliset muodollisuudet: sovittu teksti on virallisesti hyväksyttävä neuvostossa ja parlamentissa ja julkaistava virallisessa lehdessä.