Printti on kaikkialla – uusi kampanja tekee alan merkityksen näkyväksi

Printti on osa arkeamme aamusta iltaan. Se näkyy pakkauksissa ja etiketeissä, oppimateriaaleissa, myymälöissä, kodeissa, työpaikoilla, liikenteessä, tekstiileissä, tapahtumissa ja yhteiskunnan tärkeissä palveluissa. Painotuotteet välittävät tietoa, ohjaavat toimintaa, tukevat oppimista ja muistamista sekä varmistavat, että tärkeä tieto on saavutettavaa myös ilman digilaitetta tai verkkoyhteyttä. Printti on kaikkialla -kampanja nostaa esiin nämä tutut ja yllättävätkin tilanteet, joissa painettu viestintä palvelee ihmisiä, yrityksiä ja yhteiskuntaa. 

Kampanjassa kerrotaan myös alan vastuullisuustyöstä, kiertotaloudesta, kotimaisen painokapasiteetin merkityksestä ja painoalan yhteydestä moniin tärkeisiin arvoketjuihin. Graafinen Teollisuus ry:n kampanjan tavoitteena on vahvistaa toimialan myönteistä ja ajankohtaista kuvaa sekä näyttää, kuinka monipuolisesti printti liittyy arkeen, työhön, oppimiseen, turvallisuuteen ja yhteiskunnan toimintaan. Kampanja käynnistyy Printti on kaikkialla -esitteellä ja videolla, ja se jatkuu kevääseen 2027 asti säännöllisin julkaisuin.

Jäsenyritykset mukaan yhteiseen viestintään

Kampanja tarjoaa GT:n jäsenyrityksille helpon tavan kertoa omasta työstään ja printin merkityksestä. Yritys voi jakaa valmiita kampanjajulkaisuja, esitellä omia tuotteitaan ja toteutuksiaan sekä kertoa tarinoita siitä, mitä printti mahdollistaa asiakkaalle, toiselle toimialalle tai yhteiskunnalle.

Valmiit kuvat, julkaisutekstit ja käyttöohjeet löytyvät GT:n jäsensivujen #PrinttiOnKaikkialla-välilehdeltä. Aineistoja voi käyttää sellaisinaan tai muokata oman yrityksen kanaviin sopiviksi. Valmis, painettu esite on jäsenyritystemme käytössä ja jaettavissa sidosryhmille ja asiakkaille. Esitettä voi pyytää tarvittavan määrän GT:n toimistosta.

Omissa julkaisuissa käytetään tunnistetta #PrinttiOnKaikkialla. GT nostaa kampanjan aikana esiin myös jäsenyritysten julkaisuja.

Lue sähköinen esite

Löydät valmiit somekuvat ja niihin sopivat julkaisutekstit jäsensivuilta. Tule mukaan tekemään näkyväksi, että printti on kaikkialla! 

Painoalalla varovaisia myönteisiä merkkejä

Liikevaihdon lasku on hidastunut ja alan luottamuksen trendi vahvistunut. Myös kannattavuus, investointiaikeet ja liikevaihto-odotukset antavat aihetta varovaiseen optimismiin. 

Painoalan toimintaympäristö on edelleen vaativa, mutta tuoreessa GT:n Talouskatsauksessa näkyy useita merkkejä tilanteen vakautumisesta. Toimialan liikevaihto supistui vuonna 2025, ja vaikka lasku on jatkunut myös vuonna 2026, supistumisen vauhti on kuitenkin hidastunut vuoden aikana. 

 

Painoalan luottamus ja liikevaihdon vuosimuutos 2015–2026M08/09. 12 kk liukuva keskiarvo.

 

Myös luottamuksen pidempi trendi on noussut viime vuodesta ja lähestyy nollatasoa. Tuotanto-odotusten trendi on kehittynyt kevään jälkeen aiempaa myönteisemmäksi ja hintaodotukset kääntyivät syyskuussa positiivisiksi. 

 

Painoalan yritysten tuotanto- ja hintaodotukset 2015–2026M09.

 

Painotuotteiden tuottajahinnat ovat samalla nousseet. Elokuussa 2026 painotoimialan tuottajahintaindeksi oli 7,9 prosenttia ja kotimaan hintaindeksi 8,4 prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin.  

GT:n Talous&Trendit-tutkimus täydentää varovaisen myönteistä kokonaiskuvaa. Noin 71 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä teki liikevoittoa. Liikevaihdon ennallaan säilymistä odotti 46 prosenttia, kasvua 32 prosenttia ja laskua 22 prosenttia vastaajista. Laajaa noususuhdannetta ei kuitenkaan vielä ole, mutta tilanne on vakaa.  

Myös investointihalukkuus kertoo siitä, että toimialalla katsotaan tulevaisuuteen: lähes 59 prosenttia yrityksistä suunnittelee investointeja vuosille 2026–2027. Yritykset kehittävät edelleen kapasiteettiaan, tehokkuuttaan ja palveluvalikoimaansa epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta. 

 

Painoalan investointiaikeet 2026–2027. Lähde: Talous&Trendit 2026.

 

GT:n jäsen: Lataa koko Talouskatsaus 3/2026 jäsensivuilta.

Painoteollisuus tarvitsee ennakoitavaa sääntelyä ja vahvat toimintaedellytykset

Painotuotteet ovat olennainen osa yhdenvertaista tiedonsaantia, oppimista, tuoteturvallisuutta ja kansallista huoltovarmuutta. GT:n hallitus on hyväksynyt toimialan tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle ja korostaa, että painoalan merkitys on tunnistettava päätöksenteossa ja kotimaisen tuotannon kilpailukyvystä on huolehdittava pitkäjänteisesti.

Painettu viestintä varmistaa tiedon saatavuuden myös silloin, kun digitaaliset palvelut eivät tavoita käyttäjää tai verkkoyhteydet eivät toimi. Painetut oppimateriaalit tukevat lukutaitoa ja keskittymistä, käyttöohjeet ja pakkausviestintä tuoteturvallisuutta sekä lehtien ja viranomaisviestinnän kattava jakelu yhteiskunnan toimintakykyä häiriötilanteissa. Painotuotteiden ja digitaalisten ratkaisujen sääntelyn ja ympäristövertailujen tulee perustua tasapuoliseen, koko elinkaaren huomioivaan arviointiin. 

Ala tarvitsee ennakoitavaa teollisuuspolitiikkaa, kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa energiaa, toimivaa logistiikkaa, osaavaa henkilöstöä sekä pk-yrityksille sopivia rahoitus- ja TKI-ratkaisuja. EU-sääntelyn kansallista ylisääntelyä on vältettävä ja yritysten hallinnollinen taakka pidettävä kohtuullisena. Lisäksi julkisissa hankinnoissa on huomioitava lähituotannon merkitys, painettujen käyttöohjeiden asema on turvattava ja kirjojen sekä lehtien arvonlisävero on alennettava nollaan. 

Lue lisää

Talous&Trendit 2026: painoalan näkymä on varovaisen myönteinen

Graafisen Teollisuuden Talous&Trendit 2026 -tutkimus piirtää suomalaisesta painoalasta kuvan, jossa yhdistyvät vakaa perusvire, aktiivinen investointi ja kiristyvä markkina- ja kustannusympäristö. Kyselyyn vastasi 78 yritystä, joista 72:lla oli painoliiketoimintaa. Vastanneiden yritysten henkilöstömäärä oli yhteensä 2 685 ja liikevaihto 512 miljoonaa euroa.  

Kannattavuuskuva on kokonaisuutena myönteinen: noin seitsemän kymmenestä vastanneesta yrityksestä teki liikevoittoa. Samaan aikaan tappioita tehneiden osuus on merkittävä, mikä kertoo siitä, että markkinatilanne ja kustannuspaineet jakavat yrityksiä eri suuntiin.  

Alan yritykset ovat tuotannoltaan monimuotoisia. Suurin osa yrityksistä toimii useammalla kuin yhdellä tuotantomenetelmällä, ja yleisimpiä tekniikoita ovat digipainaminen ja suurkuvatuotanto. Myös tuotteiden ja palvelujen kirjo on laaja: esimerkiksi tarrat ja teippaukset, markkinointimateriaalit, kirjat, lehdet ja etiketit kuuluvat monen yrityksen valikoimaan.  

Investointihalukkuus on säilynyt vahvana. Yli puolet yrityksistä ilmoitti investoineensa vuonna 2025; investointeja tehtiin yhteensä 16 miljoonalla eurolla. Myös investointiaikeet vuosina 2026–2027 jatkuvat lähes samalla tasolla kuin vuoden 2025 toteutuneet investoinnit.  

Lähivuosien liikevaihtonäkymä on varovaisen myönteinen. Suurin osa yrityksistä arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan, mutta kasvua odottavia on enemmän kuin laskua ennakoivia. Henkilöstömäärän osalta näkymä on vakaampi: valtaosa yrityksistä arvioi henkilöstömäärän säilyvän ennallaan.  

Suurimmat haasteet liittyvät markkina- ja kustannusympäristöön. Yritykset nostavat esiin erityisesti yleisen talous- ja markkinatilanteen, raaka-aineiden hinnat sekä asiakkaiden vaatimusten ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset.  

 

Talous&Trendit on osa GT:n vuosittaista tutkimus- ja selvitystoimintaa.
Seuraava tutkimus tehdään vuonna 2027.  

Painoala Euroopassa 2026

Intergrafin vuosittainen Economic Report kertoo laajasti koko Euroopan (EU, Britannia, Norja, Islanti ja Sveitsi) painoteollisuuden tilasta. Uusin raportti on juuri ilmestynyt, ja GT:n jäsenet saavat sen käyttöönsä maksutta GT:n jäsensivuilta. Ei-jäsenille raportti maksaa 490 € (+ alv).

Economic Report kertoo, että sekä yritysten määrä (110 000 yritystä) että alan liikevaihto (85 miljardia €) ovat säilyneet samana edelliseen vuoteen verrattuna, mutta alan henkilöstömäärä on kasvanut 80 000 henkilöllä eli peräti lähes 15 %.

Keskimääräinen liikevaihto työntekijää kohti on Euroopassa noin 130 000 €. Suomi sijoittuu tilastossa reippaasti Euroopan maiden yläkvartaaliin; liikevaihto työntekijää kohti on meillä noin 185 000 €.

 

Eurooppalaisen painoalan tuoreimmat avainluvut.

 

Liikevaihdoltaan Euroopan suurin painajamaa on luonnollisesti Saksa (n. 17 miljardia €). Suomen painoteollisuuden liikevaihto on hieman alle miljardin ja esimerkiksi Ruotsin n. 1,4 miljardia € ja Viron 0,25 miljardia €. Luvut ovat vuodelta 2023.

95 % euroopalaisista painotaloista työllistää alle 20 henkilöä – koko Euroopan liikevaihdosta nämä yritykset tekevät 30 %.

Painoteollisuuden tuotteiden osalta muutokset ovat pieniä. 60 % koko Euroopan liikevaihdosta tulee edelleen pakkauksista ja etiketeistä, ja niiden osuuden ennustetaan myös kasvavan voimakkaasti. Lehtien painaminen on kutistunut edelleen hieman, mutta vastaavasti painetun kirjan osuus liikevaihdosta on kasvanut verrattuna edelliseen vuoteen. Kirjat ovat pakkausten ja etikettien lisäksi ainoa tuoteryhmä, jonka ennustetaan kasvavan.

Tuonti Kiinasta on kasvanut vuoden 2020 jälkeen voimakkaasti, peräti 83 %. Kiinasta Eurooppaan tuotujen painotuotteiden arvo oli viime vuonna lähes miljardi euroa. Eniten Kiinasta tuotiin kirjoja (37 %) ja värityskirjoja (23 %).

Jos olet GT:n jäsen, voit ladata koko raportin jäsensivuilta

Kirjojen kierrätyksessä on Suomessa edelleen tehostamisen varaa

Kirja-ala tavoittelee hiilineutraaliutta, ja elinkaaren loppupää on yksi keskeisistä kehityskohdista. GT kartoitti yhdessä Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen kanssa opinnäytetyöllä, kuinka paljon jätekirjoja Suomessa syntyy, mistä ne tulevat ja mihin ne päätyvät. Opinnäytetyö esittelee myös konkreettisia keinoja vastuullisen kierrätyksen tehostamiseen.

Opinnäytetyön mukaan Suomessa syntyi vuonna 2025 ainakin 1,56 miljoonaa kiloa jätekirjoja, joista noin 45 % päätyi uudelleen- tai uusiokäyttöön. Samaan aikaan kirjoja myytiin Suomessa noin 10,7 miljoonaa kappaletta eli noin 4,29 miljoonaa kiloa.

Merkittäviä jätekirjojen lähteitä ovat kirjastot, kustantamojen makulointi, second hand -toimijat, julkiset toimijat (koulut, päiväkodit, vanhainkodit), Finlandia Kirja Oy:lle saapuneet kirjat sekä kotitaloudet.

Opinnäytetyön mukaan kirjojen kierrätysasteen kehitystä hidastavat materiaalien vaikea tunnistettavuus ja monimateriaalisuus, tuotetiedon puutteet sekä jätemäärien puutteellinen seuranta. Lisäksi merkittävä määrä kotitalouksien kirjoista ohjautuu edelleen sekajätteeseen, sillä niin esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ohjeistaa.

Kirjojen kierrätystä voidaan tehostaa muun muassa seuraavilla tavoilla:

  • Tuotetiedon kehittäminen (ONIX for books): materiaalit ja kierrätysohjeet mukaan
  • Kierrätettävyys osaksi suunnittelua: materiaalivalinnat helpottamaan elinkaaren loppupäätä
  • Kierrätysosaamisen vahvistaminen: puukuitu- ja mineraalipitoisen paperin tunnistaminen ja materiaalien ohjaaminen oikeaan kierrätyskanavaan
  • Vastuullisuusraportoinnin kehittäminen, erityisesti kirjan pitkän käyttöiän vaikutusten osalta. Kirjat toimivat käytön aikana pitkään hiilivarastoina, ja niiden elinkaaren loppuvaiheen ratkaisut ovat keskeinen osa alan hiilineutraaliustavoitteita.

Käytöstä poistettujen kirjojen materiaaleille on tunnistettu useita mahdollisuuksia:

  • Uudet paperituotteet (aikakaus- ja sanomalehdet)
  • Eläinten kuivikepelletti
  • Eristemateriaali
  • Huonekalut ja kalustelevyt
  • Koriste-esineet

Opinnäytetyön johtopäätöksenä todetaan, että kirjojen kierrätyksen nykytila Suomessa on jo varsin hyvä, mutta alalla on edelleen myös merkittäviä mahdollisuuksia kehittää materiaalihyödyntämistä ja vähentää energiajätteeseen päätyvien kirjojen määrää. Erityisen tärkeänä pidetään sitä, että kierrätettävyys huomioitaisiin entistä paremmin jo kirjojen suunnittelu- ja valmistusvaiheessa. Kirja-alan toimijat ovat aktiivisia toiminnan kehittämisen suhteen ja konkreettisia ratkaisuja kehitetään edelleen.

Tutustu opinnäytetyöhön

Fyysisten kirjojen vastuullista kierrätystä tarkasteleva opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantona Graafinen Teollisuus ry:n, Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen toimesta. Aineisto kerättiin kuudesta sähköpostihaastattelusta kirja-alan keskeisiltä toimijoilta. Työn taustalla on kirja-alan tavoite edistää hiilineutraaliutta ja tehostaa kirjojen materiaalikiertoa erityisesti elinkaaren loppupäässä. Opinnäytetyön toteutti Nea Rajala, Energia- ja ympäristötekniikka, Turun Ammattikorkeakoulu.