Painoteollisuuden vastuullisuustutka seuraa 10 mittarin avulla toimialan vastuullisuutta. Se antaa tietoa toimialan ympäristövastuusta, sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta vastuusta sekä hallinnollisesta vastuusta.  

Keräsimme vuotta 2025 koskevat luvut painoalan yrityksiltä alkuvuonna 2026. Vastuullisuustutka-kyselyyn vastasi 53 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 0,45 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 3 800.  

Systemaattisessa vastuullisuuden seurannassa on vielä kehittämisen varaa

Kaikki alan yritykset eivät vielä seuraa esimerkiksi energian alkuperää tai jätteiden kierrätysastetta. 

– Verrattuna vuoden 2025 tuloksiin yritykset kuitenkin seurasivat vastuullisuusmittareita systemaattisesti hiukan paremmin, kertoo liittojohtaja Suvi Oinonen.

Erityisesti sosiaaliseen vastuuseen kuuluvien työtapaturmien määrän seuranta ja sairauspoissaolojen määrän seuranta oli parantunut.  

Ympäristövastuun tulokset kaksijakoisia

Ympäristövastuun alueella uusiutuvan energian käytön osuus oli lasken edellisestä vuodesta; 70 prosenttia käytetystä energiasta oli vuonna 2025 uusiutuvaa. Myös jätteiden kierrätysaste oli nyt pienempi kuin vuonna 2025. Toisaalta paperin alkuperää seurattiin aiempaa paremmin, ja sertifioidun paperin osuus käytetystä paperista oli nyt jopa 94 prosenttia.   

Työturvallisuus erottui vahvasti edukseen

Työturvallisuuden osalta toimialan vuosi näytti erittäin hyvältä. Toimialan tapaturmataajuutta kuvaava LTIF-luku oli vain 2,94. Vertailulukuna käytettiin yleistä palkansaajien työtapaturmataajuutta 25,4 (luku vuodelta 2024).

Myös sairauspoissaolot olivat pienentyneet. Toisaalta edellisessä Vastuullisuustutkassa häirintätapausten seuranta oli 90 prosentilla yrityksistä, nyt luku oli laskenut 83 prosenttiin. 

Hallinnolliset käytännöt hyvällä tasolla

Hallinnolliset käytännöt toimialalla ovat vahvalla pohjalla, ja yritykset ovat omaksuneet vastuullisuusohjelmat ja tietosuojaperiaatteet laajasti. Vastuullisuusohjelma ja ilmastotavoitteet on yli puolella (58 %) ja tietosuojaan liittyvät ohjeet ja periaatteet löytyvät jo lähestulkoon kaikilta (94 %). Painoteollisuudessa on laajasti käytössä erilaisia sertifiointeja ja toimintajärjestelmiä, niitä on 79 prosentilla yrityksistä. Suosituin on kotimaisesta työstä kertova Avainlippu.

– Graafinen Teollisuus ry:n kyselyt tarjoavat pitkällä aikavälillä arvokasta tietoa painoalan vastuullisuustyön etenemisestä. Kokonaisuutena alan yritykset osoittavat hyvää sitoutuneisuutta vastuullisuuden kehittämiseen, toteaa liittojohtaja Oinonen.

GT:n vastuullisuusmalli ja toimialan yhteiset mittarit, jotka laadittiin vuonna 2025, tukevat yrityksiä ja koko toimialaa seurannassa ja kehittämisessä.  

N=49. Mittareiden 1–5 tuloksissa ovat mukana vain ne yritykset, jotka seurasivat asiaa. Alan tapaturmataajuutta (mittari 4) on tutkakuvassa verrattu palkansaajien keskimääräiseen tapaturmataajuuteen (2023) siten, että asteikon maksimi on 0 ja palkansaajien tapaturmataajuus on asteikon keskellä. Sairauspoissaoloja (mittari 5) on verrattu EK:n jäsenten sairauspoissaoloihin (2023) siten, että asteikon maksimi on 0 ja asteikon miniminä on sen alan sairauspoissaolo-%, jonka luku on tilaston suurin (tekstiili- ja vaatetusala 7,6).

Graafinen Teollisuus on luonut jäsentensä käyttöön omasta vastuullisuustyöstä kertomiseen käytännönläheisen Painoteollisuuden vastuullisuusmallin. Mallin avulla pyritään selkeyttämään ja yhtenäistämään toimialan vastuullisuuskäytäntöjä sekä kehittämään alan vastuullisuutta. Osa GT:n vastuullisuushanketta on vuosittain toistuva Vastuullisuustutka. Painoteollisuuden vastuullisuustutka seuraa 10 mittarin avulla toimialan vastuullisuutta. Se antaa tietoa toimialan ympäristövastusta, sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta vastuusta sekä hallinnollisesta vastuusta. Tutka tarjoaa toimialatasoista tietoa ja mahdollisuuden seurata toimialan kehitystä.

Lue lisää Painoteollisuuden vastuullisuusmallista

Tuoreiden laskelmien mukaan media- ja painoala on onnistunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ansiokkaasti. Vuoden 2024 päättyessä kasvihuonekaasupäästöt olivat vähentyneet 23 prosenttia, mikä vastaa keskimäärin viiden prosentin vuosittaista vähennystä. Vähennyksiä on saavutettu muun muassa parantamalla tuotannon resurssitehokkuutta sekä laatimalla vastuullisen hankinnan ohjeet ja kriteerit.

Luontotiekartta tuo uutta näkökulmaa vastuullisuustyöhön

Ilmastotyön rinnalla ala tarttuu nyt myös luontokadon pysäyttämiseen. Uusi luontotiekartta tukee tavoitetta pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä ja kääntää kehitys sen jälkeen elpymisuralle.

Tiekartan tavoitteena on, että kaikki alan yritykset tunnistavat luontovaikutuksensa vuoteen 2027 mennessä, ja vuoteen 2030 mennessä luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet ovat osa koko alan arkea. Media- ja painoalan suurimmat luontovaikutukset liittyvät ilmastonmuutokseen. Hiilineutraaliuden eteen tehty työ on siis keskeistä myös luontokadon pysäyttämisessä.

Lisäksi alalla on merkittäviä vaikutuksia maan ja merten käyttöön, luonnonvarojen käyttöön sekä saasteisiin. Tiekartassa suunnitellut toimet tähtäävät näiden luontovaikutusten hillitsemiseen. Monet kestävät ratkaisut, kuten päästövähennykset, vastuulliset hankinnat ja kiertotalousratkaisut, palvelevat samanaikaisesti sekä ilmastonmuutoksen hillintää että luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Luontotyön edistymistä seurataan jäsenkyselyillä.

”Ala kattaa kokonsa ja liiketoimintansa luonteen osalta moninaisia yrityksiä. Luontotiekartta esittää alalle konkreettisia askeleita tunnistaen tämän moninaisuuden. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen media-alan yritysten omassa suorassa toiminnassa on välttämätöntä, mutta suurimmat luontovaikutukset syntyvät hankintojen kautta. Tämän vuoksi alan yritysten on ensiarvoisen tärkeää tehdä yhteistyötä arvoketjunsa eri toimijoiden kanssa”, sanoo Christine Laine, One Planet Oy:n johtava asiantuntija.

Lue lisää luontotiekartasta ja lataa kartta käyttöösi

Luontotiekartan laadintaan osallistuivat Medialiitto ja sen jäsenjärjestöt Aikakausmedia, Graafinen Teollisuus, RadioMedia, Suomen Kustannusyhdistys ja Uutismedian liitto. Työn on rahoittanut Media-alan tutkimussäätiö. Yhteistyökumppanina toimi One Planet Oy.

Tutkimuksen tulokset yllättävät: miljoona painettua esitettä tuottaa 642 kg CO₂-päästöjä, kun taas vastaavista verkkoesitteistä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä jopa 3200 kg eli peräti viisi kertaa enemmän kuin painetuista. Myös painettu sanomalehtimainonta on vähäpäästöisempää (67 kg CO₂) kuin verkkobannerit (102 kg).

Erilaisten mediatuotteiden ilmastovaikutuksiin vaikuttavat muun muassa paperilaatu, tuotantoprosessit, jakelutapa, datamäärä ja katseluaika. Kestävästi tuotettu paperi parantaa painetun mainonnan ympäristötehokkuutta, ja digimainonnan päästöjä kasvattavat pitkät katseluajat.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että painettu mainonta tavoittaa digimainontaa laajemman yleisön. Jokainen painettu esite luetaan keskimäärin 1,9 kertaa ja sanomalehtimainos 2,7 kertaa – mikä laskee myös lukijakohtaisia päästöjä. Tutkimus tarjoaa vahvan tieteellisen pohjan kestävien mainontastrategioiden arviointiin.

Lue lisää tutkimuksesta: Studie: Print- und Onlinewerbung im CO₂-Vergleich – Bundesverband

Yksinkertaistaminen tarkoittaa, että due diligence -velvoitteet ovat vain ensimmäisellä niin sanotulla alavirran operaattorilla, joka vastaa alkuperäisen due diligence -lausunnon viitenumeron keräämisestä ja säilyttämisestä. Viitenumeroita ei tarvitse siirtää eteenpäin toimitusketjussa.

Lisäksi kaikki painetut tuotteet, jotka kuuluvat  luokitukseen HS 49, suljetaan kokonaan pois asetuksen soveltamisalasta. Tämä tarkoittaa kirjoja, sanomalehtiä, aikakauslehtiä, kuvia, värityskirjoja, karttoja, piirustuksia, postimerkkejä, seteleitä, kortteja, postikortteja, kalentereita, valokuvia, luetteloita, kaupallisia painotuotteita ja kaupan mainosmateriaaleja. Muut painetut tuotteet, jotka on luokiteltu muilla koodeilla, pysyvät puolestaan täysin asetuksen piirissä. Tämä koskee esimerkiksi painettuja pakkauksia, etikettejä, tapetteja ja paperitarvikkeita (HS 48).

Koska paperi pysyy EUDR:n piirissä, tulee yksittäisiä tilanteita, joissa painotaloille syntyy joitakin EUDR-velvoitteita. Tarkempia ohjeita näistä yksityiskohdista saadaan myöhemmin.

Nyt isoilla toimijoilla on joka tapauksessa aikaa vuoden 2026 loppuun ja pienemmillä toimijoilla kesäkuuhun 2027.

Seuraavat askeleet metsäkatoasetuksen hyväksymisessä ovat oikeudelliset muodollisuudet: sovittu teksti on virallisesti hyväksyttävä neuvostossa ja parlamentissa ja julkaistava virallisessa lehdessä.

Suuret kiitokset kaikille jäsenkyselyyn vastanneille! Kysely toteutettiin 29.9.–9.10.2025, ja siihen vastasi  edustajia 36 jäsenyrityksestä. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista edusti ylintä johtoa tai yrittäjiä. Vastaajia oli siis melko vähän, mutta palaute auttaa meitä kehittämään toimintaa.

Mitä teemme hyvin?

Kyselyn tulokset osoittavat, että GT:n perustyö on kunnossa. Toimiala arvostaa GT:tä edunvalvojana ja yhteistyön mahdollistajana. Ajankohtaisuus kiinnostaa, ja vastaajat kokivat, että jäsenkirjeemme Banderolli, Talouskatsaukset ja tapahtumat tarjoavat arvokasta, ajantasaista tietoa, joka auttaa pysymään alan kehityksessä mukana. Tämä on vahvuus, jota vaalimme myös jatkossa.

Verkostoituminen toimii ja GT:n tapahtumat ja Kehitysryhmä Kehilö tarjoavat mahdollisuuden kohdata kollegoita ja rakentaa arvokkaita ammatillisia suhteita.

Myös vastuullisuustyökalut vastaavat vastaajien mukaan tarpeeseen. Ne yritykset, jotka ovat ottaneet käyttöön ClimateCalc-hiilijalanjälkilaskurin ja Painoteollisuuden vastuullisuusmalin, ovat niihin tyytyväisiä.

Mitä kehittämiskohteita löytyi?

Yhtä tärkeitä kuin vahvuudet ovat asiat, joissa voimme parantaa. Viestintää toivottiin ytimekkäämmäksi, selkeämmäksi ja paremmin kohdennetuksi. Monet vastaajat kokivat, että GT:n viestintä ei tavoita kaikkia riittävän hyvin. Kaikki vastaajat eivät tunteneet GT:n palveluita ja toimintaa. Paras tapa päästä viestinnän ääreen on tilata jäsenkirjeemme!

Tilaa Banderolli ja Talouskatsaus

Osa kokee, että palvelumme on suunniteltu ensisijaisesti suuremmille yrityksille. Tämä on tärkeä huomio, sillä valtaosa jäsenistämme on pieniä ja mikroyrityksiä. Jatkossa meidän on tehtävä toimenpiteitä sen eteen, että jokainen jäsenyritys kokee saavansa todellista hyötyä jäsenyydestään, kokoluokasta riippumatta.

GT:n tapahtumat saavat kiitosta ajankohtaisuudestaan, mutta osa vastaajista kaipasi monipuolisempaa ja käytännönläheisempää sisältöä sekä enemmän alueellisia tapahtumia pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Toimialan kilpailukyvyn ja vastuullisuuden edistäminen on kyselyn mukaan tärkeää, ja GT onkin myös jatkossa mukana rakentamassa vahvempaa graafista teollisuutta.

Painoalan työntekijämäärä on puolittunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Voimakas työntekijämäärän vähenemistrendi taittui kuitenkin vuonna 2020, ja sen jälkeen lasku on ollut huomattavasti maltillisempaa. Vuonna 2023 alan työntekijämäärä  oli Tilastokeskuksen mukaan 4773 henkilötyövuotta.

Tilastot vahvistavat, että alan henkilöstö ikääntyy. Noin puolet media- ja painoalan työntekijöiden työehtosopimuksen piirissä olevista työntekijöistä on yli 50-vuotiaita. Ikärakenne on hyvin samanlainen kaikissa ammattiryhmissä (painopinnan valmistajat, painajat sekä jälkikäsittelijät ja sitomotyöntekijät).

Työvoimapula ja erityisesti ammattitaitoisen työvoiman löytämisen vaikeus on koko suomalaisen työelämän yhteinen ongelma. Painoalan työvoimatilannetta vaikeuttaa lisäksi alan koulutuksen supistuminen.

Alan työntekijöiden sukupuolijakauma ei ole juuri muuttunut kymmenessä vuodessa. Henkilöstöstä noin 30 % on naisia ja noin 70 % miehiä.