Vastuullisuustutka-kysely tarjoaa toimialatasoista tietoa ja mahdollisuuden seurata toimialan kehitystä. Tulosten perusteella systemaattisessa vastuullisuuden seurannassa on vielä kehittämisen varaa. Kaikki alan yritykset eivät vielä seuraa esimerkiksi energian alkuperää tai jätteiden kierrätysastetta. Niissä yrityksissä, joissa seuranta on säännöllistä, myös tulokset ovat rohkaisevia.

Vastuullisuustutkan mittarit ja tulokset. Tutkakuva kertoo, miten hyviä alana olemme.

N=49. Mittareiden 1–5 tuloksissa ovat mukana vain ne yritykset, jotka seurasivat asiaa. Alan tapaturmataajuutta (mittari 4) on tutkakuvassa verrattu palkansaajien keskimääräiseen tapaturmataajuuteen (2023) siten, että asteikon maksimi on 0 ja palkansaajien tapaturmataajuus on asteikon keskellä. Sairauspoissaoloja (mittari 5) on verrattu EK:n jäsenten sairauspoissaoloihin (2023) siten, että asteikon maksimi on 0 ja asteikon miniminä on sen alan sairauspoissaolo-%, jonka luku on tilaston suurin (tekstiili- ja vaatetusala 7,6).

 

Seuraava kysely toteutetaan alkuvuodesta 2026, jolloin ala saa ensimmäiset vertailutiedot kehityksestään. Pitkällä aikavälillä kyselyt tarjoavat arvokasta tietoa painoalan vastuullisuustyön etenemisestä.

Vastuullisuustutka-kysely perustuu yhdessä alan yritysten kanssa laadittuun Painoteollisuuden vastuullisuusmalliin. Mallissa on määritelty toimialalle keskeiset ja olennaiset seurattavat toiminnan kohdat ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hallinnon osa-alueilta sekä määritelty näille mittarit. Painoteollisuuden vastuullisuusmallin avulla yritykset voivat johdonmukaisesti seurata omaa vastuullisuustyötään ja vastata myös kumppaneiden ja viranomaisten kasvaviin raportointivaatimuksiin. Perustason mittareita vastuullisuusmallissa on kymmenen, ja näitä Vastuullisuustutka-kyselyllä seurataan.

”Seuraaminen ja tiedonkeruu ovat avaimia toiminnan kehittämiseen, ja niihin GT:n luoma Painoteollisuuden vastuullisuusmalli tarjoaa konkreettisia työkaluja,” toteaa järjestöpäällikkö Annukka Ahopalo.

Sidosryhmät ja asiakkaat peräänkuuluttavat yrityksiltä entistä tarkempaa ja läpinäkyvämpää vastuullisuustietoa. Graafisen Teollisuuden liittojohtaja Suvi Oinonen muistuttaa, että malli ei anna valmiita suosituksia tavoitetasoista: ”Sen sijaan se auttaa keräämään systemaattisesti toimialalle olennaista dataa, jota sidosryhmät ja raportointivelvolliset kumppanit tulevat todennäköisesti kysymään.”

Vastuullisuusmalliin voi tutustua Graafinen Teollisuus ry:n verkkosivuilla, tarkemmin malli ja mittarit esitellään jäsensivuilla, joka vaatii kirjautumista.

Lue lisää vastuullisuudesta ja vastuullisuusmallista

Siirry jäsensivuille

Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia jäsensivuille, rekisteröidy käyttäjäksi!

Mistä päästöt syntyvät?

Painotuotteiden, kuten kirjojen ja lehtien, päästöt syntyvät pääasiassa energiankulutuksesta. Viime vuosikymmeninä alan päästöt ovat pienentyneet – uusiutuvan energian käyttö on lisääntynyt ja tuotantoprosessit ovat tehostuneet.

Yhden pokkarin painaminen Suomessa tuottaa noin 400 grammaa kasvihuonekaasupäästöjä. Onko se paljon vai vähän? Sama vaikutus on esimerkiksi yhdellä lasillisella maitoa.

Toisaalta myös digitaalisten tuotteiden käyttö aiheuttaa päästöjä. Mineraalien louhinta, laitteiden valmistus, sähkönkulutus ja datansiirto kuormittavat ympäristöä. Lisääntyvät digipalvelut ovat tehneet ICT-sektorista yhden nopeimmin kasvavista päästölähteistä maailmassa.

Myös painamisen muut ympäristövaikutukset ovat vähentyneet

Kun puhutaan painamisesta, puhutaan usein myös paperista. Monelle tulee mieleen ajatus, että paperin valmistus on suuri syy metsien hakkuisiin. Todellisuudessa näin ei ole – vuonna 2023 vain 6 % Suomessa kaadetusta puusta käytettiin paperin valmistukseen.

Paperikuituja kierrätetään tehokkaasti uusiksi tuotteiksi, ja uusiutuvan energian käyttö sekä materiaalien kierrätys vähentävät painoalan ympäristövaikutuksia. Painamisen ympäristökuormitus on kokonaisuudessaan pienentynyt, ja työ vaikutusten vähentämiseksi jatkuu.

Sekä digiä että printtiä tarvitaan

Vietämme yhä enemmän aikaa ruutujen ääressä, mutta digitaalinen tuote ei aina ole saavutettava eikä hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta paras vaihtoehto. Painotuotteet tukevat tekstin syvällistä ymmärrystä ja helpottavat keskittymistä. Jotta viestintä on saavutettavaa ja ymmärrettävää kaikille, tulisi ihmisillä olla mahdollisuus valita digin ja printin välillä.

Painaminen tuo työtä kaikkialle Suomeen

Suomessa toimii yli 800 painoalan yritystä, joista suurin osa on pieniä. Kotimaisen painoteollisuuden työllisyysvaikutus on suhteellisesti suurin kaikista teollisuudenaloista. Jos alan tuotteita ostetaan yhdellä miljoonalla eurolla lisää, se työllistää suoraan ja välillisesti lähes 11 henkilöä.

*Luku perustuu suomalaisen asiantuntijayrityksen laatimaan laskelmaan, joka kattaa 300-sivuisen (110 x 175 mm) pehmeäkantisen kirjan ilmastovaikutukset sen valmistuksen alkuvaiheista painotalon portille saakka (cradle-to-gate). Laskelma ei siis sisällä kirjan koko elinkaarta, kuten kirjoittamisesta ja kustannustoiminnasta syntyviä päästöjä, kuljetusta asiakkaalle eikä käytöstä poistamista tai kierrätystä.

Lataa opas

Voit ladata GT:n jäsensivuilta oppaan painovalmiin aineiston ja jaella opasta omassa verkostossasi ihan urakalla! 

Economic Report kertoo painoteollisuuden tilasta Euroopassa. Tuoreetkaan tilastot eivät kuitenkaan kerro tämän päivän tilanteesta – uusimmassa raportissa kerrotaan pääsääntöisesti vuosista 2022 ja 2023.

Painotalojen määrä Euroopassa (EU27, UK, Sveitsi, Norja ja Islanti) kasvoi vuonna 2023 (100 000 => 110 000) ja henkilöstön määrä supistui (600 000 => 550 000) noin 10 %. Kuten Suomessakin yritykset ovat koko EU-alueella pääsääntöisesti pieniä: 91 % painoalan yrityksistä työllisti vuonna 2022 alle 10 työntekijää.

Painoalan liikevaihto kasvoi vuonna 2023 80 miljardista eurosta 85 miljardiin euroon. Pakkauspainamisen osuus painoteollisuuden liikevaihdosta kasvoi entisestään (58 % => 60 %).

Euroopan suurimpia painotuotteiden viejämaita vuonna 2024 ovat edelleen Puola, Alankomaat, Saksa ja Italia. Viejämaista erityisesti Belgian, Kroatian, Viron, Liettuan ja Puolan painotuotteiden kauppataseen negatiivinen muutos on huomattava. Tuonnin varassa entistäkin enemmän ollaan Itävallassa, Irlannissa ja Portugalissa.  Suurimman positiivisen muutoksen painotuotteiden kauppataseeseensa ovat onnistuneet tekemään Kreikka, Ranska, Espanja ja Unkari.

Lataa koko raportti jäsensivuilta! Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia jäsensivuille, rekisteröidy käyttäjäksi.

Offset- ja syväpainomenetelmät kasvavat kumpikin noin prosentin vuosivauhdilla, fleksopainamisen kasvu on noin puolentoista prosentin luokassa. Digitaalisen pakkauspainamisen arvioidaan sen sijaan kasvavan jopa 14 % vuodessa.

Vuonna 2024 yli 60 % pakkauksista oli fleksopainettuja, reilut 20 % offsetpainettuja ja vajaa 4 % digipainettuja. Viiden vuoden ennusteessaan Smithers arvioi digipainamisen syövän markkinaosuuksia kaikilta muilta painomenetelmiltä.

Jäsensivuilta voit ladata koko GT:n Talouskatsauksen 2/2025 valmiina diaesityksenä. Jäsensivuilta löydät myös tuoreen eurooppalaista pakkaustoimialaa käsittelevän Intergrafin raportin European Packaging Market Report, joka on maksutta kaikkien GT:n jäsenten käytössä. Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia jäsensivuille, rekisteröidy käyttäjäksi. 

Medialiiton ja Teollisuusliiton välisten työehtosopimusta sopimuskausi on 1.3.2025–29.2.2028. Sopimusosapuolet tarkastelevat marraskuun 2026 aikana sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioivat talouden ja työllisyyden näkymiä alalla. Sen jälkeen kummallakin osapuolella on mahdollisuus irtisanoa työehtosopimus päättymään 28.2.2027. Sopimukseen sisältyvät palkankorotukset ovat yleisen työmarkkinalinjan mukaisia.

Media- ja painoalan työntekijöiden jokaisen vuoden palkankorotuksissa on lähtökohtana paikallisesti sovittava palkkaratkaisu. Sopimisen osapuolina ovat työnantaja ja pääluottamushenkilö. Mikäli pääluottamushenkilöä ei ole valittu, voidaan jommankumman osapuolen pyynnöstä perustaa paikallisen sopimisen työryhmä. Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Työntekijän palkan on kuitenkin aina oltava vähintään työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka. Vuonna 2025 palkkojentarkistusta koskeva paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti 23.5.2025 mennessä.

Toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden osalta palkankorotukset toteutetaan perinteisellä tavalla liittojen solmiman sopimuksen mukaisesti.

Vuonna 2025 palkankorotusten toteutumisaika on media- ja painoalan työntekijöillä 1.7.2025 ja toimihenkilöillä ja teknisillä toimihenkilöillä 1.6.2025 ja 1.10.2025.

Lue tarkemmin palkankorotuksista ja työehtosopimusten tekstimuutoksista jäsensivuilta!

Tilastokeskuksen panos- ja tuotostilastot näyttävät, kuinka paljon eri toimialat käyttävät panoksina toistensa tuotteita ja palveluita sekä kuinka nämä panokset muuttuvat lopputuotteiksi. Tilastoista selviää myös, miten kunkin toimialan tuotanto vaikuttaa työllisyyteen Suomessa. Toimialoja voi verrata keskenään joko välittömien vaikutusten tai kokonaisvaikutusten kautta.

Miljoonan euron lisäys painotuotteiden loppukäyttöön lisää työllisyyttä suoraan yli 6 henkilötyövuoden verran. Kun mukaan lasketaan painoalan käyttämät välituotteet, kokonaisvaikutus työllisyyteen on 10,7 henkilötyövuotta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ostoksen tekeminen kotimaiselta painoyritykseltä lisää eniten työllisten määrää Suomessa verrattuna euromäärältään samansuuruisen ostoksen tekemiseen muilta teollisuudenaloilta. Kotimaisen painotuotteen työllisyysvaikutukset ovat siis kiistattomat.