Yksinkertaistaminen tarkoittaa, että due diligence -velvoitteet ovat vain ensimmäisellä niin sanotulla alavirran operaattorilla, joka vastaa alkuperäisen due diligence -lausunnon viitenumeron keräämisestä ja säilyttämisestä. Viitenumeroita ei tarvitse siirtää eteenpäin toimitusketjussa.

Lisäksi kaikki painetut tuotteet, jotka kuuluvat  luokitukseen HS 49, suljetaan kokonaan pois asetuksen soveltamisalasta. Tämä tarkoittaa kirjoja, sanomalehtiä, aikakauslehtiä, kuvia, värityskirjoja, karttoja, piirustuksia, postimerkkejä, seteleitä, kortteja, postikortteja, kalentereita, valokuvia, luetteloita, kaupallisia painotuotteita ja kaupan mainosmateriaaleja. Muut painetut tuotteet, jotka on luokiteltu muilla koodeilla, pysyvät puolestaan täysin asetuksen piirissä. Tämä koskee esimerkiksi painettuja pakkauksia, etikettejä, tapetteja ja paperitarvikkeita (HS 48).

Koska paperi pysyy EUDR:n piirissä, tulee yksittäisiä tilanteita, joissa painotaloille syntyy joitakin EUDR-velvoitteita. Tarkempia ohjeita näistä yksityiskohdista saadaan myöhemmin.

Nyt isoilla toimijoilla on joka tapauksessa aikaa vuoden 2026 loppuun ja pienemmillä toimijoilla kesäkuuhun 2027.

Seuraavat askeleet metsäkatoasetuksen hyväksymisessä ovat oikeudelliset muodollisuudet: sovittu teksti on virallisesti hyväksyttävä neuvostossa ja parlamentissa ja julkaistava virallisessa lehdessä.

Suuret kiitokset kaikille jäsenkyselyyn vastanneille! Kysely toteutettiin 29.9.–9.10.2025, ja siihen vastasi  edustajia 36 jäsenyrityksestä. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista edusti ylintä johtoa tai yrittäjiä. Vastaajia oli siis melko vähän, mutta palaute auttaa meitä kehittämään toimintaa.

Mitä teemme hyvin?

Kyselyn tulokset osoittavat, että GT:n perustyö on kunnossa. Toimiala arvostaa GT:tä edunvalvojana ja yhteistyön mahdollistajana. Ajankohtaisuus kiinnostaa, ja vastaajat kokivat, että jäsenkirjeemme Banderolli, Talouskatsaukset ja tapahtumat tarjoavat arvokasta, ajantasaista tietoa, joka auttaa pysymään alan kehityksessä mukana. Tämä on vahvuus, jota vaalimme myös jatkossa.

Verkostoituminen toimii ja GT:n tapahtumat ja Kehitysryhmä Kehilö tarjoavat mahdollisuuden kohdata kollegoita ja rakentaa arvokkaita ammatillisia suhteita.

Myös vastuullisuustyökalut vastaavat vastaajien mukaan tarpeeseen. Ne yritykset, jotka ovat ottaneet käyttöön ClimateCalc-hiilijalanjälkilaskurin ja Painoteollisuuden vastuullisuusmalin, ovat niihin tyytyväisiä.

Mitä kehittämiskohteita löytyi?

Yhtä tärkeitä kuin vahvuudet ovat asiat, joissa voimme parantaa. Viestintää toivottiin ytimekkäämmäksi, selkeämmäksi ja paremmin kohdennetuksi. Monet vastaajat kokivat, että GT:n viestintä ei tavoita kaikkia riittävän hyvin. Kaikki vastaajat eivät tunteneet GT:n palveluita ja toimintaa. Paras tapa päästä viestinnän ääreen on tilata jäsenkirjeemme!

Tilaa Banderolli ja Talouskatsaus

Osa kokee, että palvelumme on suunniteltu ensisijaisesti suuremmille yrityksille. Tämä on tärkeä huomio, sillä valtaosa jäsenistämme on pieniä ja mikroyrityksiä. Jatkossa meidän on tehtävä toimenpiteitä sen eteen, että jokainen jäsenyritys kokee saavansa todellista hyötyä jäsenyydestään, kokoluokasta riippumatta.

GT:n tapahtumat saavat kiitosta ajankohtaisuudestaan, mutta osa vastaajista kaipasi monipuolisempaa ja käytännönläheisempää sisältöä sekä enemmän alueellisia tapahtumia pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Toimialan kilpailukyvyn ja vastuullisuuden edistäminen on kyselyn mukaan tärkeää, ja GT onkin myös jatkossa mukana rakentamassa vahvempaa graafista teollisuutta.

Painoalan työntekijämäärä on puolittunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Voimakas työntekijämäärän vähenemistrendi taittui kuitenkin vuonna 2020, ja sen jälkeen lasku on ollut huomattavasti maltillisempaa. Vuonna 2023 alan työntekijämäärä  oli Tilastokeskuksen mukaan 4773 henkilötyövuotta.

Tilastot vahvistavat, että alan henkilöstö ikääntyy. Noin puolet media- ja painoalan työntekijöiden työehtosopimuksen piirissä olevista työntekijöistä on yli 50-vuotiaita. Ikärakenne on hyvin samanlainen kaikissa ammattiryhmissä (painopinnan valmistajat, painajat sekä jälkikäsittelijät ja sitomotyöntekijät).

Työvoimapula ja erityisesti ammattitaitoisen työvoiman löytämisen vaikeus on koko suomalaisen työelämän yhteinen ongelma. Painoalan työvoimatilannetta vaikeuttaa lisäksi alan koulutuksen supistuminen.

Alan työntekijöiden sukupuolijakauma ei ole juuri muuttunut kymmenessä vuodessa. Henkilöstöstä noin 30 % on naisia ja noin 70 % miehiä.

Vastuullisuustutka-kysely tarjoaa toimialatasoista tietoa ja mahdollisuuden seurata toimialan kehitystä. Tulosten perusteella systemaattisessa vastuullisuuden seurannassa on vielä kehittämisen varaa. Kaikki alan yritykset eivät vielä seuraa esimerkiksi energian alkuperää tai jätteiden kierrätysastetta. Niissä yrityksissä, joissa seuranta on säännöllistä, myös tulokset ovat rohkaisevia.

Vastuullisuustutkan mittarit ja tulokset. Tutkakuva kertoo, miten hyviä alana olemme.

N=49. Mittareiden 1–5 tuloksissa ovat mukana vain ne yritykset, jotka seurasivat asiaa. Alan tapaturmataajuutta (mittari 4) on tutkakuvassa verrattu palkansaajien keskimääräiseen tapaturmataajuuteen (2023) siten, että asteikon maksimi on 0 ja palkansaajien tapaturmataajuus on asteikon keskellä. Sairauspoissaoloja (mittari 5) on verrattu EK:n jäsenten sairauspoissaoloihin (2023) siten, että asteikon maksimi on 0 ja asteikon miniminä on sen alan sairauspoissaolo-%, jonka luku on tilaston suurin (tekstiili- ja vaatetusala 7,6).

 

Seuraava kysely toteutetaan alkuvuodesta 2026, jolloin ala saa ensimmäiset vertailutiedot kehityksestään. Pitkällä aikavälillä kyselyt tarjoavat arvokasta tietoa painoalan vastuullisuustyön etenemisestä.

Vastuullisuustutka-kysely perustuu yhdessä alan yritysten kanssa laadittuun Painoteollisuuden vastuullisuusmalliin. Mallissa on määritelty toimialalle keskeiset ja olennaiset seurattavat toiminnan kohdat ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hallinnon osa-alueilta sekä määritelty näille mittarit. Painoteollisuuden vastuullisuusmallin avulla yritykset voivat johdonmukaisesti seurata omaa vastuullisuustyötään ja vastata myös kumppaneiden ja viranomaisten kasvaviin raportointivaatimuksiin. Perustason mittareita vastuullisuusmallissa on kymmenen, ja näitä Vastuullisuustutka-kyselyllä seurataan.

”Seuraaminen ja tiedonkeruu ovat avaimia toiminnan kehittämiseen, ja niihin GT:n luoma Painoteollisuuden vastuullisuusmalli tarjoaa konkreettisia työkaluja,” toteaa järjestöpäällikkö Annukka Ahopalo.

Sidosryhmät ja asiakkaat peräänkuuluttavat yrityksiltä entistä tarkempaa ja läpinäkyvämpää vastuullisuustietoa. Graafisen Teollisuuden liittojohtaja Suvi Oinonen muistuttaa, että malli ei anna valmiita suosituksia tavoitetasoista: ”Sen sijaan se auttaa keräämään systemaattisesti toimialalle olennaista dataa, jota sidosryhmät ja raportointivelvolliset kumppanit tulevat todennäköisesti kysymään.”

Vastuullisuusmalliin voi tutustua Graafinen Teollisuus ry:n verkkosivuilla, tarkemmin malli ja mittarit esitellään jäsensivuilla, joka vaatii kirjautumista.

Lue lisää vastuullisuudesta ja vastuullisuusmallista

Siirry jäsensivuille

Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia jäsensivuille, rekisteröidy käyttäjäksi!

Mistä päästöt syntyvät?

Painotuotteiden, kuten kirjojen ja lehtien, päästöt syntyvät pääasiassa energiankulutuksesta. Viime vuosikymmeninä alan päästöt ovat pienentyneet – uusiutuvan energian käyttö on lisääntynyt ja tuotantoprosessit ovat tehostuneet.

Yhden pokkarin painaminen Suomessa tuottaa noin 400 grammaa kasvihuonekaasupäästöjä. Onko se paljon vai vähän? Sama vaikutus on esimerkiksi yhdellä lasillisella maitoa.

Toisaalta myös digitaalisten tuotteiden käyttö aiheuttaa päästöjä. Mineraalien louhinta, laitteiden valmistus, sähkönkulutus ja datansiirto kuormittavat ympäristöä. Lisääntyvät digipalvelut ovat tehneet ICT-sektorista yhden nopeimmin kasvavista päästölähteistä maailmassa.

Myös painamisen muut ympäristövaikutukset ovat vähentyneet

Kun puhutaan painamisesta, puhutaan usein myös paperista. Monelle tulee mieleen ajatus, että paperin valmistus on suuri syy metsien hakkuisiin. Todellisuudessa näin ei ole – vuonna 2023 vain 6 % Suomessa kaadetusta puusta käytettiin paperin valmistukseen.

Paperikuituja kierrätetään tehokkaasti uusiksi tuotteiksi, ja uusiutuvan energian käyttö sekä materiaalien kierrätys vähentävät painoalan ympäristövaikutuksia. Painamisen ympäristökuormitus on kokonaisuudessaan pienentynyt, ja työ vaikutusten vähentämiseksi jatkuu.

Sekä digiä että printtiä tarvitaan

Vietämme yhä enemmän aikaa ruutujen ääressä, mutta digitaalinen tuote ei aina ole saavutettava eikä hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta paras vaihtoehto. Painotuotteet tukevat tekstin syvällistä ymmärrystä ja helpottavat keskittymistä. Jotta viestintä on saavutettavaa ja ymmärrettävää kaikille, tulisi ihmisillä olla mahdollisuus valita digin ja printin välillä.

Painaminen tuo työtä kaikkialle Suomeen

Suomessa toimii yli 800 painoalan yritystä, joista suurin osa on pieniä. Kotimaisen painoteollisuuden työllisyysvaikutus on suhteellisesti suurin kaikista teollisuudenaloista. Jos alan tuotteita ostetaan yhdellä miljoonalla eurolla lisää, se työllistää suoraan ja välillisesti lähes 11 henkilöä.

*Luku perustuu suomalaisen asiantuntijayrityksen laatimaan laskelmaan, joka kattaa 300-sivuisen (110 x 175 mm) pehmeäkantisen kirjan ilmastovaikutukset sen valmistuksen alkuvaiheista painotalon portille saakka (cradle-to-gate). Laskelma ei siis sisällä kirjan koko elinkaarta, kuten kirjoittamisesta ja kustannustoiminnasta syntyviä päästöjä, kuljetusta asiakkaalle eikä käytöstä poistamista tai kierrätystä.

Lataa opas

Voit ladata GT:n jäsensivuilta oppaan painovalmiin aineiston ja jaella opasta omassa verkostossasi ihan urakalla! 

Economic Report kertoo painoteollisuuden tilasta Euroopassa. Tuoreetkaan tilastot eivät kuitenkaan kerro tämän päivän tilanteesta – uusimmassa raportissa kerrotaan pääsääntöisesti vuosista 2022 ja 2023.

Painotalojen määrä Euroopassa (EU27, UK, Sveitsi, Norja ja Islanti) kasvoi vuonna 2023 (100 000 => 110 000) ja henkilöstön määrä supistui (600 000 => 550 000) noin 10 %. Kuten Suomessakin yritykset ovat koko EU-alueella pääsääntöisesti pieniä: 91 % painoalan yrityksistä työllisti vuonna 2022 alle 10 työntekijää.

Painoalan liikevaihto kasvoi vuonna 2023 80 miljardista eurosta 85 miljardiin euroon. Pakkauspainamisen osuus painoteollisuuden liikevaihdosta kasvoi entisestään (58 % => 60 %).

Euroopan suurimpia painotuotteiden viejämaita vuonna 2024 ovat edelleen Puola, Alankomaat, Saksa ja Italia. Viejämaista erityisesti Belgian, Kroatian, Viron, Liettuan ja Puolan painotuotteiden kauppataseen negatiivinen muutos on huomattava. Tuonnin varassa entistäkin enemmän ollaan Itävallassa, Irlannissa ja Portugalissa.  Suurimman positiivisen muutoksen painotuotteiden kauppataseeseensa ovat onnistuneet tekemään Kreikka, Ranska, Espanja ja Unkari.

Lataa koko raportti jäsensivuilta! Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia jäsensivuille, rekisteröidy käyttäjäksi.