Faktoja

Painettu sana on edelleen painavaa ja painaminen entistäkin vastuullisempaa

Mistä päästöt syntyvät?

Painotuotteiden, kuten kirjojen ja lehtien, päästöt syntyvät pääasiassa energiankulutuksesta. Viime vuosikymmeninä alan päästöt ovat pienentyneet – uusiutuvan energian käyttö on lisääntynyt ja tuotantoprosessit ovat tehostuneet.

Yhden pokkarin painaminen Suomessa tuottaa noin 400 grammaa kasvihuonekaasupäästöjä. Onko se paljon vai vähän? Sama vaikutus on esimerkiksi yhdellä lasillisella maitoa.

Toisaalta myös digitaalisten tuotteiden käyttö aiheuttaa päästöjä. Mineraalien louhinta, laitteiden valmistus, sähkönkulutus ja datansiirto kuormittavat ympäristöä. Lisääntyvät digipalvelut ovat tehneet ICT-sektorista yhden nopeimmin kasvavista päästölähteistä maailmassa.

Myös painamisen muut ympäristövaikutukset ovat vähentyneet

Kun puhutaan painamisesta, puhutaan usein myös paperista. Monelle tulee mieleen ajatus, että paperin valmistus on suuri syy metsien hakkuisiin. Todellisuudessa näin ei ole – vuonna 2023 vain 6 % Suomessa kaadetusta puusta käytettiin paperin valmistukseen.

Paperikuituja kierrätetään tehokkaasti uusiksi tuotteiksi, ja uusiutuvan energian käyttö sekä materiaalien kierrätys vähentävät painoalan ympäristövaikutuksia. Painamisen ympäristökuormitus on kokonaisuudessaan pienentynyt, ja työ vaikutusten vähentämiseksi jatkuu.

Sekä digiä että printtiä tarvitaan

Vietämme yhä enemmän aikaa ruutujen ääressä, mutta digitaalinen tuote ei aina ole saavutettava eikä oppimisen kannalta paras vaihtoehto. Painotuotteet tukevat tekstin syvällistä ymmärrystä ja helpottavat keskittymistä. Jotta viestintä on saavutettavaa ja ymmärrettävää kaikille, tulisi ihmisillä olla mahdollisuus valita digin ja printin välillä.

Painaminen tuo työtä kaikkialle Suomeen

Suomessa toimii yli 800 painoalan yritystä, joista suurin osa on pieniä. Kotimaisen painoteollisuuden työllisyysvaikutus on suhteellisesti suurin kaikista teollisuudenaloista. Jos alan tuotteita ostetaan yhdellä miljoonalla eurolla lisää, se työllistää suoraan ja välillisesti lähes 11 henkilöä.

Näin painoala ja digitaalisten palvelujen käyttö vaikuttavat ilmastoon

Kirjaa ostaessasi saatat pohtia, olisiko sittenkin ilmastoystävällisempää valita digitaalinen versio painetun sijaan? Vastaus ei ole ihan yksinkertainen: painetuilla ja digitaalisilla tuotteilla on omat vahvuutensa, ja niiden päästöjen vertailu on haastavaa. Selvää kuitenkin on, että painamisen päästöt ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä.

Painotuotteen hiilijalanjäljillä – mistä päästöt syntyvät?

Painettujen ja digitaalisten tuotteiden vertailussa ei ole käytössä yhtenäistä tietopohjaa. Se, mitä elinkaaren vaiheita ja päästölähteitä laskelmiin sisältyy, vaihtelee eri laskelmissa. Tähän oppaaseen on koottu tällä hetkellä käytössä olevaa tietoa, jotta vertailu olisi reilua ja ymmärrettävää. On tärkeää muistaa, että kaikilla tuotteilla – sekä digitaalisilla että painetuilla – on hiilijalanjälki.

Viime vuosikymmeninä painamisen ilmastovaikutukset ovat pienentyneet, erityisesti uusiutuvan energian lisääntyneen käytön ja energiatehokkuuden ansiosta. Samalla yhä useammat painoalan toimijat tekevät tietoisia valintoja vähentääkseen tuotantonsa ilmastopäästöjä.

Mistä painotuotteiden hiilijalanjälki sitten muodostuu?

Jotta kirjoja ja lehtiä voidaan painaa, tarvitaan paperia. Paperin raaka-aineiden hankinnan osuus kirjan päästöistä on pieni – arviol­ta noin 3 %.

Teknologian tutkimuskeskus VTT arvioi vuonna 2010, että painetun kirjan hiilijalanjäljestä puolet syntyy paperin valmistuksen ja painamisen sähkönkulutuksesta. Tämä ei enää pidä paikkaansa, koska energialähteet ja tuotantoprosessit ovat kehittyneet. Arvio antaa kuitenkin suuntaa siitä, kuinka merkittävässä roolissa energian käyttö voi painotuotteen päästöissä olla, jos energian alkuperään ja prosessien tehokkuuteen ei ole panostettu yhtä paljon kuin meillä Suomessa.

Kuluttajat voivat seurata painotuotteiden ympäristövaikutuksia esimerkiksi ympäristömerkkien, hiilijalanjälkiselvitysten tai vastuullisuusraporttien kautta. Lisäksi painettu kirja ja lehti eivät aiheuta käytön aikaisia päästöjä. Ne voi myös kierrättää tai antaa eteenpäin uusien lukijoiden iloksi.

Tällä hetkellä tarkkoja julkisia lukuja yksittäisen painotuotteen hiilijalanjäljestä ei ole juurikaan saatavilla. Monet painotalot laskevat asiakkailleen tuotekohtaisia päästölaskelmia ympäristön kannalta parempien valintojen tekemiseksi. Lisäksi ne laskevat omasta toiminnastaan syntyviä päästöjä ja työskentelevät aktiivisesti niiden pienentämiseksi.

* Luku perustuu suomalaisen asiantuntijayrityksen laatimaan laskentaan ja kattaa 300-sivuisen (110 x 175 mm) pehmeäkantisen kirjan ilmastovaikutukset sen valmistuksen alkuvaiheista painotalon ”portille” saakka (cradle-to-gate). Laskelma ei siis sisällä kirjan koko elinkaarta, kuten kirjoittamisesta ja kustannustoiminnasta syntyviä päästöjä, kuljetusta asiakkaalle eikä käytöstä poistamista tai kierrätystä.

Digitaalisten palvelujen päästöt ovat moniulotteisia

Koska digituote ei täytä fyysistä tilaa kirjahyllyissä tai lehtikoreissa, sen ympäristövaikutukset voivat helposti jäädä huomaamatta. Tästä huolimatta myös digitaaliset julkaisut tuottavat päästöjä.

Toisin kuin painetut tuotteet, digitaaliset tuotteet ja palvelut kuluttavat energiaa koko käyttöikänsä ajan. Niiden päästöjen jäljittäminen on myös monimutkaisempaa. ICT-alan sähkönkulutus on viime vuosina kasvanut 10–30 % vuosittain, ja alan arvioidaan tuottavan tällä hetkellä noin 1,5–4 % maailman päästöistä. Digitaalisten palvelujen käyttö ja kysyntä lisääntyvät koko ajan. Samalla energiankulutus ja päästöt kasvavat.

Esimerkiksi sähkökirjan lukeminen synnyttää päästöjä monella tavalla. Lukemisen hiilijalanjälkeen vaikuttavat lukulaitteessa tarvittavien mineraalien louhinta ja jalostaminen, lukulaitteen valmistus, laitteen sähkönkulutus, tiedonsiirto palvelimelta laitteeseen ja palvelimien energiankäyttö.

Myös palvelinkeskukset, joissa digitaaliset sisällöt (kuten elokuvat, kirjat, musiikki, lehdet ja somesisällöt) sijaitsevat, kuluttavat jatkuvasti energiaa sekä vaativat elektroniikkaa ja muuta teknologiaa. Myös tiedonsiirtoon tarvittava infrastruktuuri ja laitteet käyttävät runsaasti energiaa.

Painettujen ja digitaalisten julkaisujen ilmastovaikutukset riippuvat monista tekijöistä, eikä niiden vertailu ole helppoa – molemmilla tuoteryhmillä on omat vahvuutensa ja haasteensa.

Digi vai printti? Molempia tarvitaan, mutta valinnanvapautta ei aina ole

Tänä päivänä yhä useampi lukee kirjansa, uutisensa ja oppimateriaalinsa digitaalisesti. Ruutujen äärellä kulutettu aika onkin lisääntynyt huomattavasti. Etenkin monimutkaisissa asioissa painettu materiaali auttaa viestin ymmärtämistä.

Digitaalinen viestintä ei sovi kaikkeen

Digitaalinen viestintä on parhaimmillaan tehokasta ja yksilöllistä, mutta se voi myös syrjäyttää. Kaikilla ei ole varaa hankkia tarvittavia laitteita tai kykyjä kehittää digiosaamistaan.

Syrjäytymisen estämiseksi on varmistettava sekä digitaalisen että painetun viestinnän saatavuus. Voiko viranomainen siirtää kaiken viestintänsä digitaalisena verkkoon? Onko oikein, että paperilaskulla on lisämaksu?
Voiko postinjakelun syrjäseuduilla lopettaa?

Tehokas, joustava ja oikeudenmukainen
viestintä edellyttää yrityksiltä ja viran­omai­silta toiminta­tapoja, joissa perinteiset ja di­gi­taaliset palvelut ovat käytössä rinnakkain. Näin varmistetaan, että kaikki kansalaiset tulevat huomioiduiksi ja että todellinen valinnan­vapaus ja yhden­vertaisuus toteu­tu­vat
tiedon jakelussa.

Painettuna paremmin perille päähän

Tutkimukset osoittavat, että painettu materiaali parantaa erityisesti monimutkaisen tiedon ymmärtämistä ja muistijäljen muodostumista. Esimerkiksi PISA-tutkimuksen (2018) Suomen pääraportin mukaan kirjojen lukeminen paperilta tukee luetun ymmärtämisen kehittymistä paremmin kuin näytöltä lukeminen. Painotuote tulisikin säilyttää viestintävälineenä muun muassa koulutuksessa, viranomaisviestinnässä ja terveydenhuollossa.

Digitaaliset materiaalit ja älylaitteet voivat sekä auttaa että haitata oppimista. Tutkimustulokset osoittavat, että jatkuva älylaitteiden käyttö ja runsas ruutuaika voivat heikentää keskittymiskykyä, muistia ja oppimistuloksia.

Digin ja printin valinta ei ole joko tai, vaan sekä että. Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan tietoverkoissa tottuneesti liikkuvat mieltävät paperilehden lukemisen rauhalliseksi keitaaksi digitalisoituneessa mediaympäristössä. Toisaalta painetut aikakauslehdet ovat kehittäneet rinnalleen digitaalisia lisäpalveluja, verkkosisältöjä ja lukijayhteisöjä, jotka tuovat uudenlaista vuorovaikutusta ja täydentävät lukukokemusta. Digitaalisuus ja painettu media voivat siis tukea toisiaan – niiden ei tarvitse kilpailla keskenään.

Painamalla työtä kaikkialle Suomeen

Kotimaisten painotuotteiden työllisyysvaikutukset ovat kaikista teollisuudenaloista suhteellisesti suurimmat.
Asia selviää Tilastokeskuksen tilastoista (2025), jotka kertovat, miten eri toimialojen tuotanto vaikuttaa työllisyyteen Suomessa.

Työllisyysvaikutuksia tarkastellaan välittöminä vaikutuksina ja kokonaisvaikutuksina. Välitön vaikutus kertoo, kuinka monta työpaikkaa syntyy, kun alan tuotteiden kysyntä kasvaa miljoonalla eurolla. Kokonaisvaikutus sisältää myös välilliset vaikutukset, kuten painopapereiden, kartongin ja energian valmistuksessa syntyvät työpaikat.

Miljoonan euron lisäys kotimaisiin painotuotteisiin synnyttää suoraan yli kuusi työpaikkaa lisää, ja välilliset vaikutukset huomioiden työpaikkoja syntyy lähes 11. Kemianteollisuudessa vastaavan summan kokonaisvaikutuksena syntyy vain noin 2 työpaikkaa ja tekstiiliteollisuudessa noin 9.

Painoalan työpaikkoja on kaikkialla Suomessa. Alalla on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka työllistävät noin 5 000 henkilöä.