Media-alalle kaivataan osaamista erityisesti digitaitoihin, monikanavaisuuteen ja kaupallistamiseen, selviää joulukuussa päättyneen MediaTyö2030-hankkeen tuloksista. Hankkeessa selvitettiin media-alan osaamistarpeita kyselyiden, työpajan ja haastattelujen kautta sekä luotiin pohjaa media-alan yhteiselle oppimisalustalle.
Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan painoalalla (toimialaluokka 18) oli teollisuustoimialojen suurimmat kokonaisvaikutukset Suomen kansantalouden työllisyyteen vuonna 2020.
Toimialan tuotteiden loppukäytön miljoonan euron suuruisen lisäyksen kokonaisvaikutus koko talouden työllisten määrään oli 12,3 työllistä.
Suomeksi sanottuna, euro kotimaiseen painotuotantoon on toimialavertailussa kaikkein tehokkain tapa lisätä työllisten määrää Suomessa. Painoalan jälkeen suurimmat kokonaisvaikutukset olivat elintarviketeollisuudessa (12,1) ja tekstiiliteollisuudessa (11,3). Kokonaisvaikutusten työpanoskertoimet vaihtelivat teollisuudessa 1,2 työllisestä 12,3 työlliseen.
Me työllistämme Suomea!
Kun ilmoittaudut tammikuun Mediapäivään viimeistään 23.12., voit ottaa työkaverin mukaan puolella hinnalla.
Mediapäivä järjestetään 25.1.2023 hybridinä Bio Rexissä Helsingissä sekä etäyhteyden välityksellä. Päivän teemana on vauhtia teknologisista innovaatioista.
Mediapäivässä ovat monipuolisesti esillä alan kuulumiset sekä tulevaisuuden suuntaviivat ja mahdollisuudet, ja se tarjoaa myös oivan tilaisuuden verkostoitumiseen ja ajatustenvaihtoon.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu Mediapäivän verkkosivuilla.
Yhä useampi painoyritys mittaa säännöllisesti oman toimintansa energiatehokkuutta, optimoi energiankäyttöään ja käyttää energianlähteenä vihreää energiaa. Jäljelle jäävät päästöt joko kompensoidaan itse tai tarjotaan asiakkaille mahdollisuus kompensointiin. "Jos vielä tänään hiilineutraali painotuote on yritykselle kilpailuvaltti, on se pian kannattavan toiminnan edellytys", sanoo Graafinen Teollisuus ry:n liittojohtaja Elias Erämaja.
Tilastokeskuksen tuoreimmasta ilmapäästötilinpidosta selviää, että painotoimialan pitkään jatkunut trendi kohti hiilineutraaliutta jatkui muuta teollisuutta selvästi rivakammin. Toimialaluokan 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) hiilipäästöt olivat vuonna 2020 enää 536 tonnia, mikä oli 88 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Koko teollisuuden (toimialaluokka C) päästöt olivat 10,3 miljoonaa tonnia, eli 7 prosenttia edeltävän vuoden päästötason alapuolella. Painoalan tuottamien päästöjen osuus teollisuuden kaikista päästöistä on pudonnut vuoden 2008 0,1 prosentista vuonna 2020 0,01 prosenttiin.
Vaikka vuosi 2020 oli poikkeusvuosi, jolloin painotuotannon volyymi supistui voimakkaasti, on päästövähenemän trendi merkittävä ja oikeansuuntainen. On todennäköistä, että näin suuri pudotus korjautuu myöhemmissä tilastopäivityksissä ylöspäin, mutta lähtökohtaisesti luvut ovat vertailukelpoisia edeltävien vuosien kanssa.
Tilastot todentavat, että kotimaiset painoyritykset ottavat ilmastotalkoot tosissaan.
Graafinen Teollisuus tavoittelee alan hiilineutraaliutta sen omien päästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä. Kehityskulku on tilastojen valossa oikeansuuntainen. On varsin mahdollista, että liiton tavoite toteutuu jo aikaisemmin, sillä osa alan yrityksistä on ilmoittanut pyrkivänsä toiminnassaan hiilinegatiiviseksi.
Sitten kun oma pöytä on puhdas, on katseet käännettävä arvoketjun muihin toimialoihin. Suurin hiilipäästö painotuotteen arvoketjussa syntyy paperista, jonka päästöt ovat painoyrityksen toiminnan kannalta epäsuoria. Epäsuorien päästöjen ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään ainakin 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite hiilineutraalista metsäteollisuudesta Suomessa on mahdollinen, sillä fossiilisten polttoaineiden osuus kotimaisissa metsäteollisuuden tehtaissa on verrattain alhainen. Mikäli Suomen tavoite hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä toteutuu, on kotimaiselle paperille painettu kotimainen painotuote hiilineutraali valinta koko arvoketjussa.
Painotuotteen ympäristövastuuseen voi tutustua Paperille puhtaat paperit esitteestä. Esitteeseen on koottu kattava paketti faktatietoa painetun paperin ympäristöjalanjäljestä.
Graafinen Teollisuus ry on 10.10.2022 päivittänyt vuonna 2017 julkaistua alan toimitusehtosuositusta. Toimitusehdot ovat maksutta kaikkien jäsenten vapaassa käytössä. Muut kuin jäsenet voivat hyödyntää sopimusehtoja vain ostamalla niiden käyttöoikeuden.
Vuonna 2022 tuli ajankohtaiseksi varata painotalolle mahdollisuus purkaa painotyöstä annettu tarjous aineiston saamisen jälkeen, mikäli painotuotteen sisältö paljastuisi arveluttavaksi joko yleisesti tai painotalon itsensä kannalta. Ehtojen kohtaan 3.1 on lisätty tätä oikeutta koskeva lause. HUOM: Suosittelemme saman lauseen lisäämistä itse tarjoukseen, mikäli on mitään aihetta epäillä painotuotteen sisällön laatua tai tehdään tarjous tuntemattomalle asiakkaalle.
Liiton jäsenet voivat ladata uudet toimitusehdot valmiina pdf:nä jäsensivuilta. Ehtojen loppuun voidaan lisätä yrityksen oma logo – jos haluat sellaiset, ole yhteydessä liiton toimistoon.
Niille yrityksille, jotka ovat ostaneet toimitusehtojen käyttöoikeuden, on toimitettu päivitetyt asiakirjat.
Miten vaikuttaa nuorten mielikuviin printtimediasta? Voiko lemmikkikoira Lyytiä kiinnostaa painoala? Mitä näkökulmia nuoret nostavat esiin graafisesta alasta?
Metropolia Ammattikorkeakoulussa on käynnissä printtimedian hanke, jonka myötä graafista tekniikkaa voi jälleen opiskella sivuaineena. Motivoituneiden opiskelijoiden löytämiseksi ja alan myönteisen mielikuvan vahvistamiseksi hanke on julkaissut kolme videota painotekniikasta, sen historiasta ja nykymahdollisuuksista. Videoiden suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet Metropolian elokuva- ja televisiokoulutuksen opiskelijat Sini Kiias, Monica Tuomi, Pinja Ylitalo, Jasper Pajunen, Senni Lätti ja Kaisa Järvinen. Kuvausten osalta yhteistyötä on tehty Kirjapaino Markprintin, Premin, Printekin, Coloron, Otavan Kirjapainon ja Päivälehden museon kanssa. Videoita saa mielellään jakaa ja julkaista graafisen alan yritysten omilla sivuilla linkkejä niihin.
Metropolian 3-vuotista hanketta ovat tukeneet Media-alan tutkimussäätiö ja C.V. Åkerlundin mediasäätiö. Lisätietoja hankkeesta antavat Tuire Ranta-Meyer (), Hannu Saarnilehto () ja Annukka Ahopalo ().
Katsele videot ja hyödynnä omassa markkinoinnissasi!
Mitä koirasi on aina halunnut tietää printtimediasta